Taidetta, tarinoita, journalismia

Sumire , Miu ja kertojana toimiva nuori tokiolainen opettaja K.   Haruki Murakamin romaanin Sputnik – rakastettuni päähenkilöt ovat kaksi naista ja yksi mies, joiden tunteet kiertävät toisiaan kohtaamatonta rataa.  Sputnik rakastettuni sai ilmestyessään suomeksi 2000-luvun alussa nostetta ja kiittäviä arvosteluja. Jos se vielä on lukematta (kuten minulla oli) ja kaipaa hyvää kesälukemista,   kannattaa kipaista ostamaan kirjasta painettu pieni ja kevyt pokkari tai lainata romaani kirjastosta. Murakami pitää tarinan tiiviinä. Teksti ei rönsyile eikä Murakami kehittele sivupolkuja kuten hän tekee monissa laajemmissa romaaneissaan. Siinä on imua ja jännitystä, sillä päähenkilö Sumire katoaa. Miu ja opettaja K yrittävät selvittää, mitä tapahtui. Katoaminen ei ole kuitenkaan romaanin ydin. Itse näen ytimen siinä, että Murakami kuvaa ihmisen persoonallisuuden jakaantumista ja syvälle juurtunutta traumaa. On olemassa tässä maailmassa elävä, iältään neljääky...

Orhan Pamuk Helsinki Lit -festivaalilla. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali huipentui komeasti turkkilaisen kirjailijan, nobelisti Orhan Pamukin esiintymiseen Savoy-teatterissa lauantaina. Kolmatta kertaa suomessa vieraillut Pamuk kertoi romaanistaan Kummallinen mielen i (Tammi, suom. Tuula Kojo ). Pamukia haastatteli kirjailija, toimittaja Heikki Aittokoski . Kummallinen mieleni kertoo Mevlutista, joka muuttaa Turkin köyhältä maaseudulta 1960-luvun lopussa Istanbuliin auttamaan jogorttia ja bozaa myyvää isäänsä. Mevlutin elämää seurataan vuoteen 2012 saakka. Mevlut elää Istanbulin köyhissä kortteleissa katukauppiaana. Hänesta kasvaa tavallinen mies, joka eroaa muista kummallisen mielensä takia. Nobelisti jakoi nimikirjoituksia. Taustalla Heikki Aittokoski "Kun olin teini, ystäväni sanoi minulle, että sinulla on kummallinen mieli. Asia jäi mieleeni ja päätin kirjoittaa aiheesta kirjan. Se toteutui monta vuosikymmentä myöhemmin", Pa...

Brodsky-museo Norisnkajassa Arkangelin alueeella Venäjällä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Sanasta karkotus tulee mieleen jotain ahdistavaa, epämiellyttävää ja väärää. Ihminen kiskaistaan juuriltaan ja heitetään toisten armoille pakkotyöhön jonnekin, jossa on kylmää, julmaa ja likaista. Tämän ovat kokeneet monet venäläiset, jotka ovat olleet eri mieltä vallanpitäjien kanssa, niin myös nobel-kirjailija Joseph Brodsky (1940-1996), joka karkotettiin Pietarista vähän yli 20-vuotiaana Arkangelin alueelle   Norisnkajaan työpalveluun kolhoosiin. Karkotuksen syy oli irtolaisuus. Brodsky oli kokeillut monenlaisia hanttihommia, mutta ei viihtynyt niissä pitkään. Koulun hän jätti kesken 15-vuotiaana. Runoilijaksi hän ei saanut tituleerata itseään, koska häneltä puuttui siihen muodollinen koulutus. Brodskyn kirjoituspöytä. Brodsky tuomittiin irtolaisuudesta ja karkotettiin vuonna 1964 viideksi vuodeksi Arkangelin alueelle. Tuomio lyheni puoleksitoista vuodeksi, kun muun ...

Ian McEwan. Kuva: Otava. Tiivis ja timanttinen, tekee mieli sanoa Ian McEwanin romaanista Lapsen oikeus . Pariinsataan sivuun on sisällytetty koukuttava tarina, jonka ympärille punoutuu monta teemaa: oikeus, petos, syyllisyys, haavoittuvuus, uskonnollinen kiihko, rakkauden lakastuminen, ylemmän keskiluokan elämä ja keski-ikäisyys. Keskiössä on kuuttakymmentä lähestyvä perheoikeuden tuomari Fiona, joka on luonut  loistavan uran oikeudessa tekemällä lukemattomia ratkaisuja perheiden riitatilanteissa. Fionan yliopistomies hurahtaa itseään puolta nuorempaan opiskelijatyttöseen, josta seuraa kriisi avioliitossa. Fiona heittää miehen ulos yhteisestä kodista. Lapsia heillä ei ole. Romaanissa aviokriisi ei ole lainkaan painavin asia, mutta sillä on merkityksensä. Se paljastaa, miten Fiona toimii tilanteessa, jossa häntä loukataan. Ja vielä enemmän: työkseen aviokriisejä ratkova tuomari kohtaa oman haavoittuvuutensa. Oikeusistunnoista romaani antaa realistisen tuntui...