Tekstit

Maunula-talo sai uuden musaklubin - Riitta Keränen tulkitsi suomalaisrunoilijoiden tekstejä rakkaudesta, kaipuusta ja erosta

Kuva
Maunula-taloon perustettu musaklubi sai hienot avajaiset, kun laulaja-laulupedagogi Riitta Keränen esitti suomalaisten runoilijoiden teksteihin sävellettyä musiikkia parin tunnin mittaisessa konsertissa. Häntä säestivät Janne Halonen, kitara ja Aki Virta, basso. Kaikki isäntäbändin jäsenet asuvat Maunulassa. 
Jälkimmäisessä setissa mukana oli myös pianisti-säveltäjä Jussi Tuurna, joka vieraili musaklubissa.


Ohjelmaa valitessaan Riitta Keränen paneutui erityisesti runoilijoiden teksteihin. Hän poimi lauluja eri vuosikymmeniltä. Niissä välittyivät ikuiset teemat rakkauden kaipuusta eron haikeuteen.

Monet laulut Riittä Keränen oli valinnut niin, että ne leikkasivat hänen omaa elämäänsä. Hän oli harjoitellut lauluja  esimerkiksi opiskellessaan Pop& Jazz Konservatoriossa. Sieltä oli peräisin Maija Vilkkumaan laulu Hiuksissa hiekkaa.

Vanhempi sävellys konsertissa oli Kaj Chydeniuksen klassikko Jäähyväiset Marja-Leena Mikkolan sanoin. Siihen Keränen latasi hyvin voimakkaan tulkinnan.
Naisen…

Väkevä Ikitie-elokuva vie 1930-luvun kolhoositiloille itänaapurissa, jonne siirtolaiset lähtivät rakentamaan onnelaa, mutta pettyivät pahan kerran

Kuva
Suomessa on viime vuosina puhuttu enenevästi ylisukupolvisesta traumasta. Isien ja ätien traumaattiset kokemukset varjostavat seuraavien sukupolvien elämää ja usein käsittelemättömäksi  jäänyt paha olo siirtyy sukupolvelta toiselle.
Suomella on ikäviä kokemuksia vuoden 1918 kansalaissodasta lähtien. Paljon pahaa tapahtui myös 1930-luvulla, ja sotakokemukset talvi- ja jatkosodassa vaikuttivat kokonaisen sukupolven elämään.
Historian synkät luvut ovat hyvää materiaalia elokuville. Kammottavuudessaankin ne antavat  kasvot ihmisten kärsimykselle.

Vähemmän tunnettu historian sivu on amerikansuomalaisten matkustaminen Neuvostoliittoon rakentemaan utopistista onnelaa. Yhdysvalloista muutti tuhansia ihmisiä Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa pörssiromahduksen ja laman kuristaessa maata. Heidän mielessään välkkyi parempi tulevaisuus, mutta totuus ei vastannut haaveisiin.
Amerikansuomalaisia Yhdysvalloista lähti noin kuusituhatta. Tästä kertoo AJ Annilan ohjaama Ikitie, joka perustuu Antti Tuuri…

Moskova vuonna 1990, vuonna 2010 ja vuonna 2017 - pimeät ja kuoppaiset kadut katosivat, tilalle nousi pilvenpiirtäjiä

Kuva
Moskova vuonna 1990. Silloin on pääsiäinen, Mihail Gorbatshov vallassa vielä hetken  ja yhteiskunta suuressa murroksessa. Vanha Neuvostoliitto vetää viimeisiä henkosiaan ja uusi Venäjä alkaa varovaisesti syntyä.

Luonnorikkauksien Venäjä näyttää vielä köyhältä. Moskova nuokkuu illalla pimeydessä ja kaupungissa on kuoppaisia hiekkateitä. Mutta me menemme kirkkoon. Ystävämme, kuvataiteilija Iljas Aidarov on päättänyt näyttää meille ortodoksisen pääsiäisjumalanpalveluksen, joka televisioidaan koko maassa ensimmäistä kertaa. Valtio on antanut siihen luvan.

Olen matkassa kahden sisareni kanssa. Kolme sisarta Moskovassa. Venäläiseen tapaan Iljas on kutsunut mukaan ystäviään. Vieraanvaraisuus, se pursua venäläisestä sydämestä ja ystävyys halutaan jakaa.

Kompastelen kohti kirkkoa pimeällä, kuoppaisella tiellä. Iljaksen parikymppinen ystävä koputtaa minua selkään ja kysyy, onko sinulla kelloa. Alan kaivaa kelloa hiansuusta katsoaksen aikaa. Ystävä toistaa kysymyksen, onko sinulla kelloa. On, vasta…

Kjell Westön upea uutuusteos Rikinkeltainen taivas tarjoaa lukemisen riemua, kaihoa ja monia syviä ajatuksia. Sukutarina etenee 1960-luvulta nykyaikaan.

Kuva
Kjell Westön odotetun uutuusromaanin Rikinkeltainen taivas minäkertoja on kirjailija, jonka uraan mahtuu menestystä ja floppeja. Omalla urallaan Westö on kirjoittanut enimmäkseen hienoja teoksia, vaikka väliin mahtuu jokunen hieman vaatimattomampikin teos. Rikinkeltainen taivas kiilaa Westön parhaiden teosten joukkoon Missä kuljimme kerran -romaanin vanaveteen.

Rikinkeltainen taivas on tavattoman monisyinen sukupolviromaani, jossa kirjailijan ja hänen ystäviensä ja rakastettujensa elämää seurataan yli neljäkymmentä vuotta.
Neljää sukupolvea kuvaava romaani alkaa 1960-luvun lopusta ja etenee nykyaikaan.

Lapsuus ja nuoruus saavat perusteellisen, noin sadan sivun mittaisen kuvauksen. Se on vankka pohja, joka auttaa ymmärtämään, miksi päähenkilöt kehittyvät sellaisiksi kuin kehittyvät.
Heti on alussa paljastuu luokka-asetelma. Rabellien suku hienoine huviloineen edustaa suomenruotsalaista yläluokkaa. Tuleva kirjailija syntyy vaatimattomaan alemman keskiluokan sukuun.

Luokkaraja tunt…

Kjell Westön upea uutuusteos Rikinkeltainen taivas tarjoaa lukemisen riemua, kaihoa ja monia syviä ajatuksia. Sukutarina etenee 1960-luvulta nykyaikaan.

Kuva
Kjell Westön odotetun uutuusromaanin Rikinkeltainen taivas minäkertoja on kirjailija, jonka uraan mahtuu menestystä ja floppeja. Omalla urallaan Westö on kirjoittanut enimmäkseen hienoja teoksia, vaikka väliin mahtuu jokunen hieman vaatimattomampikin teos. Rikinkeltainen taivas kiilaa Westön parhaiden teosten joukkoon Missä kuljimme kerran -romaanin vanaveteen.


Rikinkeltainen taivas on tavattoman monisyinen sukupolviromaani, jossa kirjailijan ja hänen ystäviensä ja rakastettujensa elämää seurataan yli neljäkymmentä vuotta.
Neljää sukupolvea kuvaava romaani alkaa 1960-luvun lopusta ja etenee nykyaikaan.

Lapsuus ja nuoruus saavat perusteellisen, noin sadan sivun mittaisen kuvauksen. Se on vankka pohja, joka auttaa ymmärtämään, miksi päähenkilöt kehittyvät sellaisiksi kuin kehittyvät.
Heti on alussa paljastuu luokka-asetelma. Rabellien suku hienoine huviloineen edustaa suomenruotsalaista yläluokkaa. Tuleva kirjailija syntyy vaatimattomaan alemman keskiluokan sukuun.

Luokkaraja tunt…

Oopperalaulaja Pauliina Linnosaari saapuu Saksasta tähdittämään Pakila 600 vuotta -juhlakonserttia - ohjelmisto seuraa Pakilan historiaa keskiajalta nykyaikaan

Kuva
Pakila on juhlinut tänä vuonna näyttävästi 600-vuotista historiaansa. Toukokuussa Pakilan yläasteen ympäristössä järjestetttiin monipuolinen keskiaikainen tapahtuma, joka täytti kadut ja kujat muusikoilla, näyttelijöillä, taikureilla ja markkinatunnelmalla.
Juhalvuoden syksyn päätapahtuma on juhlamessu ja juhlakonsertti Hyvän Paimenen kirkossa 8. lokakuuta.

Juhlakonsertissa esiintyvät muiden muassa oopperalaulaja Pauliina Linnosaari, pianisti Hans-Otto Ehrström, pianisti Sergei Sokolov, domrataituri Pentti Yrjänäinen, kuoro Corvus Laurencij, Pakilan oma kuoro Vox Sonora Ari Häyrisen johdolla, runonlausuja Olli Helin, Pakilan voimistelijat, musiikkiopiston kansanmuusikot ja ala-asteen suurkuoro.

Konsertin juontaa Hannele Soljander-Halme, jonka mukaan pakilalaisuus näkyy ohjelmistossa vahvasti. Monet esiintyjät asuvat tai ovat asuneet Pakilassa.
Entinen pakilalainen, oopperalaulaja Pauliina Linnosaari saapuu Saksasta esittämään kolme laulua, aarian ooperasta Rusalka ja kaksi Oskar Merikan…

Kadonneiden ääni kantaa huikean hienossa aikuisten nukketeatteriesityksessä - Kohtauspaikkoja kadonneille palasi hetkeksi Kansallisteatteriin

Kuva
Yhdeksän vieraan kielen kielitaito, pitkä ja monipuolinen ura ja osaamista vaikka muille jakaa. Sitten potkaistuna pellolle yt-neuvotteluissa ja nöyränä TE-toimiston luukulla anomassa siellä tarjottavaa porkkanaa toivon ja epätoivon rajoilla. Voisiko vielä saada töitä?

Esiintyjä on nukke Iida Vanttajan ja Antti Kasken huikean hienossa aikuisten nukketeatteriesityksssä Kohtauspaikkoja kadonneille, joka on saanut muutaman lisäesityksen Kansallisteatterin Omapohjaan syksyn aluksi.

Tekijät antavat äänen niille, joita yhteiskunnassa on paljon, mutta joiden ääni ei helpolla kauas kanna. He ovat syrjäytyneitä, aktiivisesta elämästä pois viskattuja ihmisiä, joiden vertauskuva on Seilin saari. Sinne vietiin satoja vuosia epätoivottuja henkilöitä: sairaita, spitaalisia, kuuroja, sokeita, mielisairaita ja moraalisesti arveluttavia naisia eristykseen muusta elämästä. Saarelle mentiin laudat mukana ruumisarkkua varten, sillä paluuta sieltä ei ollut.

Nukkenäytelmässä nykyajan syrjäytyneitä ovat neljän…