Tekstit

Kuorosta saa energiaa ja sisältöä elämään, sanoo Lauttasaaren Laulajajien Nana Arponen – kuoron 70-vuotisjuhlakonsertti kajahtaa lokakuussa

Kuva
Lauttasaaren Laulajat täyttää tänä vuonna komeat seitsemänkymmentä vuotta. Juhlakonsertti järjestetään Temppeliaukion kirkossa 6. lokakuuta klo 18.  Kuoroa johtaa Victoria Meerson. Konsertissa säestäjinä toimivat Artemi Gvazava (viulu), Eduard Galper (piano), Camilo Pajuelo (kitara) sekä ryhmä Helsinginkadun Filharmonikkoja.
Yksi kuoron kantavista altoista on Nana Arponen, joka on myös kuoron hallituksessa. Näin Nana kertoo kuoroharrastuksestaan.
Milloin liityit LaLaan, miksi valitsit LaLan, lauloitko sitä ennen jossain muussa kuorossa?
”Liityin LaLaan samana syksynä kuin nykyinen kuoronjohtajamme Victoria, eli 2006. Sitä ennen en ollut laulanut muuta kuin lukion kuorossa noin 30 vuotta aiemmin”
Millaiseksi stemmaksi koet kakkosalton?
”Kakkosaltto on lempistemmani ja minulle se kaikkein sopivin. Se on oleellinen osa kuoron soundia joka antaa orkesterin alttoviulun tapaan pohjaa ja syvyyttä melodialle. Kontra-alton sointi liikkuu miesten ja naisten äänen rajamailla, joten se on stemmana tode…

Nuotit avaavat ikkunan uuteen maailmaan - nuottikurssilla opit lukemaan nuotteja ja treenaat rytmitajuasi

Kuva
Nuotinlukutaito avaa uuden maailman ja uuden kielen.
"Se on kuin ikkuna, jonka avulla pääsee sisälle lauluihin ja soitinmusiikkiin", pianisti ja musiikinopettaja Sergei Sokolov sanoo.

Hän opettaa nuotinlukua nuotti- ja rytmiikkakurssilla ArtSopissa Metsälässä 10. ja 17. lokakuuta.
Musiikki on vanhempi kuin musiikin teoria. Ihmiset lauloivat jo hyvin varhain ihmiskunnan kehityksen alkuvaiheessa. Esimerkiksi äidit lohduttivat ja viestittivät turvaa lapsille laulamalla.

Kehityksen myötä syntyi tarve välittää tietoa musiikista. Näin syntyivät  nuotit ja musiikinteoria.
"Musiikin ja nuottien välinen suhde on samantapainen kuin puheen ja kirjan tai kirjoitetun tekstin välinen suhde", Sokolov sanoo.

Hänen mukaansa ilman nuotinlukutaitoakin pärjää: voi laulaa tai soittaa korvakuulolta, mutta nuotinlukutaito tuo lisää mahdollisuuksia ja auttaa kehittämään laulamisessa ja instrumentin soitossa.
Nuottikirjoitus on Sokolovin mukan hyvin loogista. Se muistuttaa tietokonekielen alg…

Pehmeät löylyt, herkullista ruokaa, pikkuruinen saari - Lonnassa on kaikki paikallaan

Kuva
Lonnassa ihastuttaa oikeastaan kaikki. Saari on vain 150 metriä pitkä. Sen kiertää hetkessä. Joka puolelta aukeaa komeat näkymät merelle. Suomenlinna on niin lähellä, että tuntuu kuin vastarannalla seisoville ihmisille voisi huiskuttaa.

Laiturilta Lonnaan johdattelevat vanhat kapeat raiteet. Niitä tarvittiin, kun saari oli sotilaskäytössä.
Armeija lunasti saaren käyttöönsä vuonna 1817, kun Suomen suurruhtinaskunta oli osa Venäjää. Siellä käsiteltiin ja varastoitiin ruutia 1830-luvulta lähtien. Saarelle rakennettiin kaksi ruutivarastoa, varasto tykin ammuksille sekä doorilaisin pylväin varustettu vartiorakennus.

Vuonna 1880 Lonnassa alettiin koota ja säilyttää merimiinoja. Saarelle nousi tiiliset varastot miinatöitä varten. Lonna säilyi Puolustusvoimilla vuoteen 1999, minkä jälkeen saarta alettiin kunnostaa. Pilaantunut maa vaihdettiin ja rakennuksia entisöitiin.

Lonnan Hyväntuulenkeidas Oy vuokrasi saaren ja avasi sen keväällä 2014 yleisölle.
Nyt siellä toimii mukava ravintola, vohveli…

Erja Lyytinen ja Curly Strings hurmasivat Baltic Sun -festivaalilla - Narvan linna tarjosi upean taustan uudelle festivaalille

Kuva
Narvassa järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa nelipäiväinen  Baltic Sun -musiikkifestivaali, joka toi kaupunkiin nimekkäitä esiintyjiä Virosta ja naapurimaista. Festivaaleilla esiintyivät muiden muassa Erja Lyytinen Suomesta, euroviisukonkari Alexander Rybak Norjasta sekä laulaja Anne Vesk ja huippusuosittu kansanmusiikkiyhtyeCurly Strings Virosta.

Puitteet festivaalille olivat upeat, kun lavan taustalla kohosi Narvan linna ja joen takana pilkotti Ivangorodin linna Venäjän puolella.

Tunnelma festivaalilla oli kotoinen. Narvalaiset saapuivat festivaaleille perheineen, ja lapset juoksentelivat ruohikolla. Myyntikojut loivat piknik-tunnelmaa. Kun ilta alkoi pimetä  perjantaina, esitysten välissä nähtiin upeaa tulitanssia.

Erja Lyytisen vahva setti kesti neljäkymmentä minuuttia. Hänen energinen esiintymisensä, vahvaääninen laulunsa ja taitava kitaransoittonsa sai virolaisilta innostuneenvastaanoton.

Curly Strings pisti yleisön tanssimaan ja laulamaan. Muutaman vuoden takaisen ykköshit…

Pietari lumoaa arkkitehtuurillaan - Pertti Lahermo perehdyttää suomalaisen kiven osuuteen Pietarin rakentamisessa

Kuva
Arkkitehtuuri on yksi Pietarin lumovoiman lähde ja syy matkustaa sinne uudelleen ja uudelleen. Kaupunkia koristavat loputtomat palatsit ja kirkot, joita on rakennettu 1700-luvulta lähtien. Upeiden rakennusten tyylisuunnat edustavat venäläistä barokkia, uusklassismia, empireä ja jugendia.

Pietarin rakennustöissä tärkeä rooli on ollut suomalaisella kivellä, erityisesti rapakivigraniitilla. Sitä on käytetty paljon arvorakennusten perustuksissa, sokkeleissa, portaikoissa ja pylväikössä.
Suomalaisellä kivellä on rakennettu myös jokien ja kanavien penkereitä, siltoja ja jalkakäytäviä. Se on monien patsaiden jalustojen materiaali.

Pertti Lahermon teos Suomalainen kivi vanhan Pietarin rakennuksissa ja monumenteissa perehdyttää lukijan Pietarin arkkitehtuurin tärkeimpiin helmiin ja suomalaisen kiven osuuteen niiden rakentamisessa. Teos toimii käsikirjana ja matkaoppaana, joka auttaa havaitsemaan yksityiskohtia entistä tarkemmin. Se kertoo myös tarinoita, kuinka raskaan kiven kanssa on uurastettu…

Jarrua ei poljeta elämän viimeisessä kurvissa - Lindgrenin Vihainen leski laittaa kliseet palvelemaan huumoria

Kuva
Perkele, minä tiedän, mitä muistot tekevät. Pilaavat loppuelämän. Ja synnyttävät valeita, joita kutsutaan nostalgiaksi. Aika ei kultaa mitään, ei ainakaan traumoja.

Minna Lindgrenin romaanissa Vihainen leski 74-vuotias Ullis paukuttaa vihansa estoitta ilmoille ja lukija nauraa silmät vesissä.

Lindgrenin tyylilajeja ovat parodia, farssi, komedia ja puskahuumori. Hän liioittelee ja kääntää roolimallit päälaelleen. Ulliksen keski-ikäiset lapset muuttuvat äitirakas-hysyttäjiksi, jotka ovat huolissaan Ullista uhkaavasta dementiasta, mutta vielä enemmän perinnöstään.

Sillä elämän viimeisessä kurvissa ennen loppusuoraa annetaan mennä ilman jarrun polkemista. Puheita värittävät leskimarkkinat, hot joogat, pimppijumppa, työväenopiston kielikurssit, punaviini, diskot, pitkät suudelmat ja morkkis.

Ulliksella on vielä elossa kaksi hyvää ystävää, Pike ja Hellu sekä Hellun veli Valtonen. Tämä nelikko on romaanin ydinporukka. He yrittävät täyttää päivät kivalla tekemisellä silloinkin,  kun punaviini ei …

"Laulaminen on minulle kuin hengittämistä" - Susanna Haavisto on Paloheinä soi! -tapahtuman pääesiintyjä

Kuva
"Laulaminen on minulle kuin hengittämistä. Jos olen lauluton, en elä kokonaisena vaan minusta puuttuu jokin tärkeä osa", laulaja ja näyttelijä Susanna Haavisto sanoo.
Hänon kiertänyt laulamassa jo neljäkymmentä vuotta, usein Eija Ahvon kanssa.

Tänä syksynä Susanna Haavisto on Paloheinä soi -festivaalin pääesiintyjä. Hän esiintyy säveltäjä-pianisti Esa Helasvuon kanssa Hyvän Paimenen kirkossa lauantaina 15. syyskuuta klo 19 konsertissa Paloheinästä Pariisiin - lauluja matkan varrelta.

Osa konsertin lauluista on syntynyt Paloheinässä, jossa Susanna on asunut 32 vuotta. Lauluissa muistellaan lapsuutta, käydään sirkuksessa ja puhutaan elämän rajallisuudesta. Mutkien kautta matka päättyy Ranskaan. Pariisin kaduilla kaikuvat Edith Piafin unohtumattomat tarinat ja sävelmät sekä Jacques Brelin voimakas vetoomus: Rakastakaa!

Susanna on kiitollinen siitä, että saa laulaa.
"Menetin ääneni lähes kahdeksaksi kuukaudeksi vuonna 2000 äänihuulioperaation jälkeisten komplikaatioiden takia.…