Taidetta, tarinoita, journalismia

Sirpa Pääkkönen, teksti Laivan masto heiluu kammottavassa myrskytuulessa, Angnus keikkuu maston korissa ja voi pahoin. Ruokakin on loppu ja Agnus joutuu järsimään kurpitsan siemeniä, joilla hän on merkinnyt tähtiä ja lintujen liikkeitä. Omatunto solvaa nuorta poikaa. Siemenet palvelivat tutkimusta ja nyt hän joutuu pettämään ihailemansa hyväntekijän, tähtitieteilijä Halleyn. Tässä vaiheessa ollaan jo puolivälissä Olli Jalosen upeaa Taivaanpalloa , Finlandia-voittajaa ja suomalaisen kirjallisuuden kultapalaa. Nuoren Agnuksen mukana Jalonen vie lukijan syrjäiselle Saint Helenan saarelle, hurjalle merimatkalle Atlantin tyrskyissä, Englannin hienostopiireihin ja lumihuippuisille vuorille tähtiä tutkimaan. Kirja on kauttaaltaan mukaansa tempaavaa luettavaa, mutta sen huippuja ovat nuo matkat, Agnus salamatkustajna kauppakomppanian huonokuntoisessa laivassa ja Agnus tähtitieteilijän apuna vuorilla merkitsemässä tähtiä. Jalonen antaa lukijalla silmät, joilla katsoa 1600-luvulle. Kirj...

Minna Lindgren. Kuva Stefan Bremer / Teos. Perkele , minä tiedän, mitä muistot tekevät. Pilaavat loppuelämän. Ja synnyttävät valeita, joita kutsutaan nostalgiaksi. Aika ei kultaa mitään, ei ainakaan traumoja. Minna Lindgrenin romaanissa Vihainen leski 74-vuotias Ullis paukuttaa vihansa estoitta ilmoille ja lukija nauraa silmät vesissä. Lindgrenin tyylilajeja ovat parodia, farssi, komedia ja puskahuumori. Hän liioittelee ja kääntää roolimallit päälaelleen. Ulliksen keski-ikäiset lapset muuttuvat äitirakas-hysyttäjiksi, jotka ovat huolissaan Ullista uhkaavasta dementiasta, mutta vielä enemmän perinnöstään. Sillä elämän viimeisessä kurvissa ennen loppusuoraa annetaan mennä ilman jarrun polkemista. Puheita värittävät leskimarkkinat, hot joogat, pimppijumppa, työväenopiston kielikurssit, punaviini, diskot, pitkät suudelmat ja morkkis. Ulliksella on vielä elossa kaksi hyvää ystävää, Pike ja Hellu sekä Hellun veli Valtonen. Tämä nelikko on romaanin ydinporukka. He yrittävät täyt...

Suomen sisällissodasta on kulunut tänä vuonna sata vuotta. Se on aihe, joka tarjoaa yhä maaperää kirjallisuudelle, taiteelle ja tutkimukselle. Maa jakautui kahtia, eivätkä kaikki haavat ole vieläkään umpeutuneet. Sodan seurauksista on viime vuosina puhuttu muun muassa ylisukupolvisena traumana, jossa selittämätön paha on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Heidi Köngäs osaa romaaneissaan tuoda historian lähelle lukijaa. Edellisessä romaanissaan Hertta hän kertoi poliitikko Hertta Kuusisen tarinan. Romaanissa Sandra hän kuvaa viiltävästi yhden perheen ja suvun tarinan julmassa ja armottomassa sisällissodassa. Sandra on kuvaus myös selviämisestä suuressa köyhyydessä, jossa ihmiset ovat langanlaihoja raatajia. Välillä pitää riipiä metsästä marjoja ja ketunleipiä suuhun tai käydä naapurissa pyytämässä hieman jauhoja ruisleipään, kun kotona odottaa monta ruokittavaa suuta. Sandran tarina alkaa siitä, että köyhän perheen tytär joutuu huutolaislapseksi ja joutuu eroon lä...

Tuuli Salminen Sanottakoon se heti: Tuuli Salmisen Surulintu on tavattoman hieno esikoisteos. Harvoin olen lukenut yhtä punnittua ja kauniisti kirjoitettua esikoisteosta. Kuten nimestäkin voi ymmärtää suru läpäisee teoksen, mutta se ei ole liian synkkä eikä kuormita lukijaa ahdistuksella. Vastoinkäymisten , luopumisen ja kätkettyjen salaisuuksien vastapainona on kuulas, kirkas ja runollinen kerronta. Salmisen kieli on kuin leijuvaa runoa, joka imee lukijan mukaansa ja antaa sanojen pyörteen viedä. Surusta lähdetään liikkeelle ja suruun teos päättyy. Kirjailija Jakob Kara tekee kuolemaa. Pienisoluinen keuhkosyöpä antaa hänelle peruuttamattoman tuomion ja viimeiset päivät ovat käsillä. Jakob toivoo, että hänen elämänsä naiset, vaimo Ellen, sisar Rhea ja sisarentytär tekisivät sovinnon, vaikka kovin helppoa se ei ole. Salminen antaa vuorotellen päähenkilöille puheenvuoron ja vähitellen aukeaa verho, joka on luotu peittämään asioita, joiden ei ole tarkoitus tulla julki. Ihmis...

Antti Ritvanen. Kuva: Otava Antti Ritvasen esikoisromaanissa on Miten muistat minut on kauttaaltaan vahva psykologinen ote, onhan kirjailija itsekin psykologi. Romaani käy läpi hajonneen perheen ongelmia ja vaikeaa äiti-poika-suhdetta kuin antiikin tragedioissa. Samalla se viittaa suomalaiseen kulttuurielämään 1990-luvulta 2010-luvun alkuun. Fiktio lainaa kaikupohjaa todellisuudesta. Sivuilla vilahtavat suomalaiset, muusikot, kirjailijat, toimittajat. lehdet, kulttuuritapahtumat, pubit ja kaljakuppilat. Taustalla kaikuvat myös maailman tapahtumat ja kriisit kuten Irakin sota. Jesse syntyy vuonna 1976 kirjailijaäidin ja säveltäjä-tuottaja-isän perheeseen.   Ydinperheellä ei ole juuri mahdollisuutta onnistua. Äiti jättää pienen poikansa ja lähtee haahuilemaan maailmalle. Jesse jää isän ja uuden naisystävän hoiviin.  Kirjailija kuljettaa rinnakkain Jessen kasvutarinaa ja äidin paikoin hyvinkin menestyvää kirjailijanuraa miesseikkailujen ja viinahuurujen ke...