Taidetta, tarinoita, journalismia

Andrei Shlyahov (vas.), Jana Batserikova, Vladimir Ichtchenko ja Nikolai Nekrassov. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Valtavirtojen reunoilta voi löytää musiikkia, joka tarjoaa mukavia yllätyksiä. Minulle uusi tuttavuus on Sata Kieli Singers –yhtye, joka järjesti talven tuiskuun sopivan konsertin Hakasalmen huvilassa. Nimi viittaa musiikin kansainvälisyyteen. Venäjältä Suomeen muuttaneet muusikot laulavat monella kielellä. Hakasalmen huvilan teemana olivat talvi- ja joululaulut, joita kuultiin Ukrainasta, Englannista, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Tsekistä, Slovakiasta, Suomesta, Espanjasta ja Puolasta. Joululauluissa jätettiin hyvästejä ohi menneelle joululle ja talvilauluissa soi kansanmusiikin iloisella poljennolla lumituiskut ja paukkuva pakkanen. Jänikset loikkivat ulkona ja joulun alla väki tömistelee maalaiskylissä talosta toiseen toivottomassa iloa ja onnea. Kitaristi ja laulusolisti Vladimir Ichtchenko lauloi venäjäksi monelle suomalaisille joululauluista rakkaimm...

Taina Latvala. Kuva: Otava Joulupaperista kääriytyy Taina Latvalan kertomuskokoelma ennen kuin kaikki muuttuu . Paketti ei ole minun, vaan tyttären, jolle olen valinnut kirjan lahjaksi. Latvalan taiten kirjoitetut novellit osuvat suoraan vähän yli kaksikymmentävuotiaan maailmaan. Niissä sykkii elämänvaihe, jossa maailma on vasta avautumassa. Lapsuudelle heitetään hyvästit, eikä arki ole vielä jämähtänyt keski-ikäisen yksitoikkoisille urille. Latvalan aikaisemmista romaaneista tuttu runollinen ja lennokas kieli vie mukanaan. Hän kuorruttaa tarinoita hauskoilla metaforilla ja vertauksilla. Kielikuvat pulppuavat arjen tarkoista havainnoista ja paradokseista, jolloin joku hyvin tavallinenkin saa asia saa hymyn lukijan huulille. ”Camilla tuijotti hänen jalkojaan kuin ne olisivat täynnä märkäpaiseita.” ”Hänen korvansa kohisivat vihasta.” ”Oli keksittävä itselleen askareita, näytettävä siltä kuin tietäisi paikkansa maailmassa”, sanoo nuori ihminen novellissa Naam...

Henri Matisse: Punainen huone. Poljen kuntopyörää, kun katse osuu kookkaaseen, paksuselkäiseen kirjaan, Henri Matisse , jonka olin ostanut Eremitaasin taidemuseosta Pietarista joskus 1980-luvulla. Ranskalainen Henri Matisse (1869­-1954) oli tehnyt silloin vaikutuksen ja on hauska huomata, että sama taiteilija vaikuttaa edelleen yhtä voimakkaasti. Ihmisen temperamentista   ja persoonallisuudesta sanotaan, että tietyt piirteet säilyvät läpi elämän. Tiettyä pysyvyyttä näkyy olevan myös taidemaussa, ainakin omalla kohdallani. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat kuvataiteessa tavattoman luovia, kekseliäitä ja visuaalista ajattelua uudistavia vuosikymmeniä. Taiteen rajat paukkuivat sekä Euroopassa että Venäjällä, kun uusia tyylisuuntauksia ja ismejä tuotiin näyttelyihin taidekansan iloksi ja ihmettelyn aiheeksi. Toki myös tuomittavaksi, kaikki eivät nielleet muutoksen aaltoja. Matissen ja hänen taiteilijatovereidensa mukana tuli fauvismi: voimakkaat värit, roh...

Suomessa piparkakkutalon tekeminen on mieluista puuhaa lapsille. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Söitkö jouluna piparkakun? Niin söi moni muukin. Suomalaiskodeissa leivottiin ja rakennettiin ennen joulua taas myös piparkakkutaloja. Niiden rakennusmestareina toimivat usein lapset. Tallinnassa piparkakkuideaa on kehitetty näyttelyksi saakka. Tallinnan Design- ja arkkitehtuurigalleriassa on esillä piparkakkunäyttely. Piparkakkutaikinasta on muotoiltu värikkäästi koristeltuja taideteoksia. Näyttelyssä on esimerkiksi piparkakkukatedraali, istuva Buddha, keinuhevonen, juna vetureineen, mukaelma kivikautisesta Willendorfin Venus -veistoksesta ja Pisan kalteva torni. Näyttelyyn osallistuu yli sata taiteilijaa, ja mukana on taiteilijoita sekä Suomesta että Unkarista, kertoo piparkoogimaania.ee  –sivusto. Taideteosten tekemiseen on tarvittu kolmekymmentä kiloa piparkakkutaikinaa. Designgalleriassa  järjestetään myös piparkakkutyöpajoja. Piparkakkuja on leivottu Virossa keskiaja...

  Anna Ahmatovan kotimuseossa Pietarissa on runoilijan elämään liittyviä esineitä ja tekstejä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen   Viime vuosisadan venäläisistä runoilijoista Anna Ahmatova (1889-1966) on tehnyt moniin suomalaisiin vaikutuksen. Ahmatova eli läpi vaikean ajan Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton historiassa. Yhteiskunnan suuret murrokset ja kipukohdat heijastuivat hänen runoihinsa. Nyt niitä saadaan lukea suomeksi kattavampi kokoelma kuin koskaan aikaisemmin, kun joensuulainen tutkija Anneli Heliö on suomentanut lähes koko Ahmatovan runotuotannon teokseen Olen äänenne, Anna Ahmatovan kootut runot 1904-1966 . Runot ovat ilmestyneet joensuulaisen Kirjokannen kustantamana. Runoja on lähes tuhat. ”Aloitin runojen suomentamisen 1990-luvun puolivälissä ja viimeisen runon suomensin tämän vuoden elokuussa. Kävin 1990-luvulla usein Pietarissa, istuskelin museoissa ja Ahmatovan pienessä huoneessa hänen elämäänsä ja runojaan miettien”, Heliö kertoo. 1990-...