Kuvajournalismin suuret nimet Henri Cartier-Bresson ja Steve McCurry Helsingissä ja Pietarissa



Ateneumin taidemuseossa Helsingissä avautui eilen perjantaina ranskalaisen Henri Cartier-Bressonin (1908–2004) näyttely. Laajassa näyttelyssä on esillä kolmesataa kuva seitsemältä vuosikymmeneltä. Kuvat esittelevät ympäri maailmaa matkustaneen kuvajournalismin suurmiehen. 

Cartier-Bressonin valtavan merkityksen maailman tapahtumien tallentajana näkee myös lauantaina Ateneumissa. Ruuhka on aikamoinen. Melko pienikokoisia vedoksia saa kurkkia ihmisten olkapäiden takaa useissa saleissa ja pitkillä käytävillä. Jonot eivät sentään yllä kadulle saakka kuten usein on silloin kun joku suuri näyttely on loppumassa.
Cartier-Bressonin näyttely on avoinna tammikuun loppuun saakka, joten varmasti näyttelyssä on väljempiäkin päiviä.
Cartier-Bresson: Sevilla, Espanja, 1933 (ylh.) ja Hyeres, Ranska  1932


 Cartier-Bresson aloitti valokuvaamisen 1930-luvulla ja jatkoi sitä vuosisadan vaihteeseen saakka.
Hän matkusti ympäri  maailmaa ja oli silminnäkijänä monissa historiaan jääneissä tapahtumissa. Hän kuvasi toisen maailmansodan jälkeen keskitysleireiltä vapautuvia vankeja ja Mao Zedongin joukkojen marssia Pekingiin.
Cartier-Bresson tunnetaan käsitteestä ratkaiseva hetki. Valokuvaajalle se on se silmänräpäys, jolloin kaikki on kohdallaan: valo, sommitelma ja tilanne. Hyvään kuvaan vaikuttaa oikea ajoitus.
”En koskaan laskelmoi. Näen sommitelman ja odotan jotain tapahtuvaksi. Arvoitusta ei pitäisi yrittää selittää liikaa”, Cartier-Bresson sanoi.

Steve McCurryn kuvia Eremitaasissa Pietarissa., kuva Sirpa Pääkkönen

Lisää hienoja valokuvia on tarjolla metropolissa nurkan takana, Pietarissa. Eremitaasin nykytaiteen näyttelyiden siivessä pääesikunnan talossa on marraskuun loppupuolelle saakka esillä huikean hieno Steve McCurryn näyttely.
Värivedokset ovat suuria ja näyttely on rakennettu temaattisesti  niin, että eri saleissa on eri maailmankolkista kertovia kuvia. Cartier-Bressonin tapaan vuonna 1950 Philadelphiassa syntynyt McCurry on maailmanmatkaaja ja kuvajournalisti.

Hän on kiertänyt kameroineen muun muassa Afganistanissa, Intiassa, Pakistanissa, Irakissa, Jemenissä, Libanonissa, Jugoslaviassa, Kambodzhassa ja Filippiineillä. Hän on tallentanut kuviinsa sekä konflikteja että arkielämää. Kuvissa on usein täydellisyyttä hipovat sommitelmat.
Eremitaasin näyttelyssä erityisen hienoja ovat värit. McCurry kuvaa usein vakavia aiheita, mutta hänen kuvissaan on mukana myös toivo.

Boris Kudojarov: Nevski prospekt Leningradin piirityksen aikana 1941.

Pietarissa kannattaa poiketa myös valokuvagalleria Rosfotoon, joka on lyhyen kävelymatkan päässä Eremitaasista Bolshoja Morskaja  –kadulla. Siellä on marraskuun alkuun saakka esillä koskettava näyttely Sodan tiet. Näyttelyyn on koottu toisen maailmansodan aikana rintamalla työskennelleiden valokuvaajien kuvia. Mukana ovat muiden muassa venäläiset valokuvaajat Emmanuel Jevzirikhin, Boris Kudojarov ja Ivan Shagin.

Rintamakuvien lisäksi kuvia on kotirintamalta ja toisen maailmansodan aikana piiritetystä Leningradista. Kuvat dokumentoivat täyteen ahdettuja junia, kun junilla vielä pääsi pakoon sodan runtelemasta kaupungista. Kuvissa avustusjoukot tuovat ruokaa nälästä kärsiville leningradilaisille. Rauhallisina hetkinä, kun pommikoneiden jyly ei aja ihmisiä väestönsuojiin, lapset tulevat kaduille ja potkivat potkulautoja.
Elämään piiritetyssä Leningradissa voi tutustua tarkemmin Leningradin piirityksen ja puolustuksen museossa Pietarissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan