Tilastokeskus: Kulttuurin rooli kansantaloudessa laskee



Taidetta tehdään usein vapaaehtoisvoimin. Kumpulan kuoro harjoitteli eilen keskiviikkona Kumpulan historiasta kertovaa Kumpula-kantaattia, joka esitetään 7. marraskuuta Karjalatalossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen


Taiteella on tunnetusti ihmisen henkistä hyvinvointia lisäävä vaikutus. Musiikki voi rauhoittaa tai virkistää. Teatteri ja kirjallisuus antavat elämyksiä. Omaehtoinen tekeminen tuottaa hyvää mieltä ja antaa energiaa.
Tämän vuoksi on surullista lukea Tilastokeskuksen uusia tilastoja, joiden mukaan kulttuurin rooli kansantaloudessa on edelleen laskeva. Lamassa rämpiminen tekee hallaa ihmisten henkiselle moottorille, kulttuurille.

Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisema Kulttuurisateliitti kertoo, että kulttuurin rooli taloudessa on jatkunut laskevana laman syvimmästä alhosta lähtien. Suuntaus näkyy tuotannossa, työllisyydessä ja kulutuksessa. Kasvua on lähinnä pelialalla, mutta sen merkitys koko kulttuurin taloudessa ei ole vielä kovin suurta.

Kulttuurin arvonlisäys- ja samalla bkt-osuuden lasku on ollut suhteellisesti suurempaa kuin kulttuurin kulutus- ja työllisyysosuuksien lasku. Laskusuuntauksesta huolimatta kulttuurilla on edelleen merkittävä rooli kansantaloudessa: kulutuksessa noin viisi prosenttia, työllisyydessä noin neljä prosenttia ja BKT:sta noin kolme prosenttia.

Vuonna 2013 muutamissa ryhmissä oli kuitenkin kasvua, erityisesti elävän kulttuurin aloilla ja tapahtumien järjestämisessä. Huolestuttava suuntaus on se, että kulttuurialojen työllisten määrä on kokonaisuudessaan laskenut laman alusta 2008 lähtien.
Kulttuurialojen palkat ovat usein pienet eikä kulttuurialojen yritysten joukossa ole kovin paljon suuria voittoja tuottavia yrityksiä. Osa-aikaisuus on yleistä kulttuurialoilla.

Kulttuuritoimintaa on Suomessa perinteisesti pidetty pienimuotoisena, suhdanteita tasapainottavana tekijänä. Laman tullessa sen rooli yleensä hieman nousee. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus kulttuurissa on merkittävä ja erilaisen vapaaehtoistyön rooli on siinä suuri.Kulttuuria tehdään huonoinakin aikoina ilman rikastumispaineita. 

Kansantalouden nousun veturiksi kulttuurista ei Tilastokeskuksen mukaan ole joitakin yksittäisiä aloja lukuun ottamatta ole tulevaisuudessakaan, mutta välillisesti virikkeiden antajana se voi sitä olla.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan

Pakila juhi 600-vuotista historiaansa kahden tunnin suurkonsertilla - katso kuvat blogista