Laivat keinahtelvat, leijat huojuvat - Jacob Hashimoto luo vangitsevia tilateoksia Wäinö Aaltosen museoon Turkuun

Näyttelysalissa keinahtelevat laivat vaikuttavat hypnoottisesti. Silmä jää tuijottamaan aaltomaista liikettä, kun vesi ja tuuli nostattavat kymmeniä valkoisia purjeita rytmisesti. Joskus rytmiin tulee särö, kun purjelaiva keikahtaa väärään suuntaan. Hups.

Paitsi että vettä ja tuulta ei ole. On vain teknisesti luotu mekaaninen liike, joka luo katsojalle illuusion merestä, tuulesta, purjeista ja aurinkoisesta kesäpäivästä. Laivat liikkuvat kuin marionetit narujen varassa.
Yhdysvaltalainen nykytaiteilija Jacob Hashimoto on luonut Wäinö Aaltosen museoon Turkuun hauskan, leikkisän ja vangitsevan näyttelyn Giants and Uncertain Atmospheres.

Purjeiden lisäksi toinen pääelementti installaatioissa on leijat. Jättikokoisessa tilateoksessa Gas Giant leijoja on peräti kolmekymmentätuhatta. Katsoja saa kävellä leijateoksen alla ja tuntea niiden kevyen, väreilevän liikkeen.

Hashimoto rakentaa värikkäät leijat käsin bambusta ja riisipaperista. Idea on peräisin aasialaisesta rakennusperinteestä. Kuvioinnit hän toteuttaa kollaasitekniikalla yhdistelemällä erivärisiä paperinpaloja.

Taiteilija luo installaatiot aina tilan ehdoilla. Wäinö Aaltosen museossa Gas Giant täyttää museon suurimman, yli kahdeksanmetrisen tilan.

Leijoista tuli Hashimoton tavaramerkki sattumalta. Valmistuttuaan taidemaalariksi Chicagon taideinstituutista 1996 hän koki olevansa eksyksissä ilmaisutapansa kanssa. Isä neuvoi häntä rakentamaan välillä leijoja. Hashimoto teki työtä käskettyä ja keksi, että leijat voivat olla osa taideteoksia.

Hashimoton teosten tekniikan leijojen osalta heijastelee hänen japanilaista sukutaustaansa. Teosten muoto- ja värimaailmassa voi nähdä myös heijastumia taiteilijan kiinnostuksesta sotien jälkeiseen amerikkalaiseen abstraktiin taiteeseen.

Installaatioiden ohella näyttelyssä on mukana Hashimoton reliefimäisiä seinäteoksia, jotka liikkuvat maalausten ja veistosten välimaastossa. Niissä toisiinsa sidotut pienikokoiset leijaelementit kerrostuvat monimuotoisiksi graafisiksi kuvakudoksiksi.

Näyttely on esillä Wäinö Aaltosen museossa Turussa 24. syyskuuta saakka. Itäinen rantakatu 38, ti-su 10-18.




Kuvat: Sirpa Pääkkönen



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan