Ihana Viljandi – keskiaikainen virolaiskaupunki hurmaa linnanraunioillaan, puutaloillaan, mukulakivikaduillaan ja maisemillaan


Tunnelmallinen Viljandi. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

Viivähdin Viljandissa Etelä-Virossa vain muutaman tunnin, mutta olin täysin myyty. Harjun päällä mutkittelee muutama mukulakivikatu, jota reunustavat vanhat puutalot. Rakennukset ovat tyyliltään kirjavia ja samoin värit. Osa hirsitaloista on kunnostettu. Omistajat ovat valinneet maaliksi vihreää, ruskeaa, punaista ja okraa, jolloin kokonaisuudesta tulee hauska tilkkutäkki.
Alueella on myös puuhuviloita, joita varakkaat perheet rakensivat 1900-luvun taitteessa. Omistajat olivat pääosin saksalaisia.
Kauppa vanhassa puutalossa.


Puutalojen säilymisestä voi kiittää itsepäisiä kaupunginjohtajia, jotka eivät koskaan antaneet purkaa niitä”, sanoo ystäväni, matkaopas Elina Aro-Ojapelto.
Kun postaan muutaman kuvan Facebookiin, kollegani Hannu Marttila kirjoittaa, että Neuvostoliiton miehityksen aikana suuri osa vanhoista puutaloista oli puna-armeijan käytössä. Venäjän armeija poistui Virosta vasta 1994.

Puutalot säästyivät toisen maailmasodan tuhoilta, sillä Viljandia ei pommitettu samalla tavalla kuin lähellä sijaitsevaa Tarttoa. Tulipalot tosin ovat raunioittaneet osan Viljandin puutaloista.
Vanhaakaupunkia koristavat myös muutama kaunis aukio, näköalapaikaksi kunnostettu vesitorni ja kaupungintalo, joka näyttää funkkisrakennukselta. Se remontoitiin 1930-luvulla ajan tyyliin. Paikalle oli rakennettu barokkia edustanut kivitalo jo 1700-luvun lopussa.
Katunäkymä.


Viljandi oli hansakaupunki ja sen historia alkaa keskiajalta kuten monen muunkin virolaisen kaupungin. Kaupungin sisääntuloportilla on kyltti, jossa kaupungin perustaminen on sijoitettu 1200-luvulle.
Keskiajalla kaupunkia ympäröi muuri, joka rakennettiin vuosina 1260-1300. Sen korkeus ylsi kolmesta viiteen metriin. Portteja oli kolme.

Tärkein historiallinen muistomerkki nykyään on liiviläisen ritarikunnan linnan rauniot Linnavuorella, josta avautuvat upeat näkymät Viljandijärvelle. Vallihaudat ympäröivät linnanraunioita. Sinne kuljetaan pieniä siltoja pitkin. Vallihaudan voi ylittää muun muassa riippusiltaa pitkin. Linnan ympäristössä on polkuja patikoitsijoille.
Linnanraunioita.


Linnan rakentaminen aloitettiin 1224 ja työt kestivät parisataa vuotta.
Näkymä Viljandijärvelle Linnavuorelta.


Kesällä linnan raunioilla on puupenkkejä ja katsomo. Musiikki soi rauniolla kuten kaikkialla Viljandissa.
Heinäkuussa järjestetään kansanmusiikkifestivaali. Viljandissa toimii perinnemusiikin keskus ja kulttuuriakatemia, jossa voi opiskella muun muassa kansanmusiikkia. Opintoihin kuuluu konserttien järjestämistä. Niinpä Viljandissa järjestetään pieniä konsertteja ympäri vuoden. 

Portti linnaraunioille.
Matkailijat eivät ole löytäneet Viljandia yhtä hyvin kuin Tallinnaa, Pärnua ja Tarttoa. Sinne on kuitenkin helppo matkustaa bussilla Tallinnasta.  


Puutaloarkkitehtuuria.
Kaupungintalo.
Vesitorni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan