Kesäinen Kuressaari - puistoja, puutaloja, mukulakivikatuja, merenrantaa, oopperaa, historiaa

Katunäkymä Kuressaarssa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

Kesääni on kohta kymmenen vuotta kuulunut viikon matka Kuressaareen. Useille virolaisille ja suomalaisille Viron kesäpääkaupunki on Pärnu, mutta minulle se on Kuressaari, Saarenmaan kaunis ja romanttinen pääkaupunki.

Siellä mukulakivet  mutkittelevat 1700-luvulla ja 1800-luvulla rakennettujen puutalojen välissä.

Pienet puutarhat ja ruusutarhat koristavat taloja. Keskustorilla kohoaa muutama arvorakennus 1600-luvulta: raatihuone ja vaakahuone. Vaakahuoneen hauskannäköinen  julkisivu on rakennettu porrasmaisesti dolomiittikivestä.

Kuressaari säilyi historiallisessa asussa, koska Saarenmaa oli sotilastukikohta, kun Viro kuului Neuvostoliittoon. Mantereelta sinne pääsi, jos sukulaiset lähettivät kutsun. Passi piti olla mukana. 

Keskusaukion vieressä torilla käsityöläiset, puutarhurit ja marjanpoimijat kauppaavat tuotteitaan. Ostakaa, ostakaa litra mansikkaa, virolainen villapaita tai puinen pannunalusta, halvalla menee, virolaiset houkuttelevat asiakkaita lähes Etelä-Euroopan tyyliin. Kesällä on saatava tuotteita kaupaksi, koska talvella saari hiljenee, kun matkailijat ja kesäasukkaat lähtevät.

Vaakahuone 1600-luvulta.

Kuressaaren tärkein nähtävyys on vallihautojen ympäröimä Piispanlinna 1300-luvulta. Osa linnasta toimii museona. Siellä voi tutustua Viron historiaan eri vuosisadoilla. Aina heinäkuussa linnan pihalle rakennetaan suuri teltta oopperajuhlien näyttämöksi. Kansainväliset oopperaseurueet vierailevat Kuressaaressa. Siellä on käynyt myös suomalaisia oopperalaulajia kuten Karita Mattila ja Monica Groop.

Kuressaaressa voi kävellä vanhoissa puistoissa, joissa kasvaa jaloja lehtipuita. Linnan ympärille perustettiin Linnanpuisto 1860-luvulla. Siellä on rantapaviljonki ja laululava. Kauniisti remontoitu puinen rantapaviljonki valmistui 1889. Kesäisin laululavalla järjestetään konsertteja.

Kuressaarta kehitettiin kylpyläkaupungiksi jo 1800-luvulla. Sieltä sai terveellistä mutaa, jota käytettiinkylpylähoidoissa. Nykyään Kuresaaressa on seitsemän kylpylää.

Saarenmaalla on helppo liikkua omalla autolla, mutta pimeällä kannattaa varoa villieläimiä. Kun heinäkuussa ajoimme puolen yön maissa naapurisaarelta Muhusta Kuresaareen, vastaan tuli kolme kaurista, kaksi hirveä, keskellä tietä ihmettelevän näköisenä istunut kettu ja tielle loikannut sammakko. Olen nähnyt myös villisian tallustavan keskellä tietä.

Piispanlinna,

Kuresaaresta kannattaa ajaa ainakin saaren eteläkärkeen Sõrvesäären majakalle seuramaan selkeänä päivänä upeaa auringonlaskua. Majakka on entisöity museoksi, ja siellä voi tutustua merenkulkuun.

Lähellä majakkaa on sotamuseo. Sotahistoriasta kiinnostuneille Saarenmaalla ja naapurisaarella Hiidenmaalla on nähtävää, koska saarilla on säilynyt sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikaisia bunkkereita ja juoksuhautoja. Saksalaiset ja venäläiset taistelivat saarilla molemmissa sodissa. Saarenmaalla on saksalaisten hautausmaa ja sodassa kaatuneiden venäläisten muistomerkki.

Saarenmaalla voi viettää myös aktiivilomaa. Olen osallistunut lukuisia kertoja  kesäkursseille, joita löytyy osoitteesta Kurssille.com. Kursseilla voi opiskella muun muassa valokuvausta ja viron kieltä.

Piispanlinna 1300-luvulta.

Puutalo Piispanlinnan vieressä toimii hotellina.

Bunkkeri Saarenmaalla.

Vanhaa sotilasajoneuvoa säilytetään Hiidenmaan sotamuseossa.

Paviljonki Linnapuistossa on rakennettu 1800-luvulla.