Matkamessuilla Pietaria markkinoimassa - tällaista oli työskennellä messujen vilskeessä

Ville Haapasalo markkinoi kirjojaan matkamessuilla.
Kiinnostaako Pietari, toistan lausetta lukemattomia kertoja, kun matkamessuväki vaeltaa ohitse.
Ja kyllä, ehkä noin kaksi kolmesta pysähtyy nappaamaan mukaansa Suomi-Venäjä-seuran Venäjän Matkojen esitteen.

Osallistun Helsingin matkamessuilla Suomi-Venäjä-seuran matkakoulutukseen. Meitä on runsaat parikymmentä eri puolilta Suomea, jotka mielimme johtamaan matkoja sivutoimisesti itänaapuriin.
Nuoret oppaat markkinoivat Kizhin saarta Venäjän Karjalassa.
Minulla Pietari on niin tuttu, että voin puhua siitä halukkaille ummet ja lammet. Kiinnostaako teitä joku kaupungin neljästäsadasta museosta, ooppera, konsertit, jokiristeilyt, hyvät ravintolat tai kahvilat tai kulkukissat. Niitä kaikkia Pietarista löytyy.

Venäjän Matkojen Pietarin tarjonnassa on nyt historiamatka Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen, rentoutumista venäläisten banjojen kuumankosteissa kylvyissä, balettimatka, lasten Pietari ja aloittelijan Pietaria. Matkan voi tehdä myös yhdistetyllä Pietari ja Moskova akselilla, joilla kohteena ovat elokuvastudiot Lenfilm ja Mosfilm.

Kesällä pääsee myös Mannerheimin jalanjäljille, kun matka vie Kirgisiaan ja Uzbekistaniin. Extreme-matkoja tehdään Venäjän maaseudulle. Näillä matkoilla voi kokeilla työntekö renkinä tai piikana Rutshissa. Sharkanissa tavataan Udmurtian laulavat mummot ja Permin Komissa seurataan kyläelämää.

Messuilla monet haluavat jutella Venäjästä ja kertoa omista kokemuksistaa. Jo eläkkeelle jäänyt mies kertoo työskennlleensä kymmenisen vuotta Moskovassa. Hän oli remontoimassa muun muassa Pushkin-museota. Muutama venäjänkielinen sanakin oli kommenuksilta tarttunut päähän спаси́бо, до свида́ния.

Rempseä miesseurue kertoo vuokraavansa kokonaisen bussin ja kaasuttelevansa sillä ympäri Venäjää. Siltä reissulta ei taatusti puutu hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Nuori mies omatoimimatkailee ja tähyää Kirgisiaan ja Uzbekistaniin. Kurssitoverini on työskennellyt siellä päin ja osaa opastaa nuorta matkalaista kädestä pitäen.

Monia kiinnostaa Karjala. Miten pääsee Sortavalaan, Petroskoihin, Käkisalmelle ja Terijoelle? Mitä muuta kiinnostavaa siellä on? Voiko Venäjän Karjalassa matkustaa omalla autolla? Siihen vastaamma kyllä. Tiet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa.

Ghanan osastolla oli värikästä.
Eniten kysytään viisumista. Onko sen hankkiminen hankalaa? Siihen on helppo vastata, että ei ole, kunhan varaa aikaa pari viikkoa ennen matkaa. Viisumia varten tarvitaan passi, valokuva, kopio matkavakuutuksesta ja täytetty viisumihakemuskaavake.

Naapuriosastolla Ville Haapasalo signeeraa kirjojaan ja poseeraa kuvissa asiakkaiden kanssa. Pyydän Villeä yksinään kuvaan. Hän on pahalla tuulella ja ärähtää, että sinähän olet jo ottanut kuvia. Sellainen stara. Ei samaa hymyä kuin matkaohjelmissa. Saan kuitenkin yhden kuvan, jossa Ville on yksin.

Pari tuntia Venäjän matkojen markkinointia on täyttä työtä. Parhaita työkaluja ovat hymy ja positiivinen asenne. Silloin vuorovaikutuksesta tulee hauskaa.

Esitteiden jaon jälkeen kiertelen muita osastoja ja katson, mikä tuntuu houkuttelevalta. Kyllä, se on Viron Rakvere, joka on tuonut thai-tyttöjä hieromaan asiakkaiden jäykkiä niskoja. Istahdan tuoliin, viidellä eurolla viisi minuuttia kireiden olkapäiden rentouttamista thai-tytön näpsäkillä ja voimakkailla sormilla.

Kyllä. Matkamessuilla oli mukavaa.

Lisätietoja matkoista: http://venajanmatkat.com/

Thai-tytöt hieroivat Rakveren osastolla.
Venäjän Matkojen osastolla sai arvata, mistä puusta matroshka-nuket tehdään. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan