Lavalla laulajasta kuoriutuu räiskyvä persoona - Sini Koivuniemi avaa Paloheinä soi -konserttisarjan syyskuussa

Sini Koivuniemi esiintyi toukokuussa Art Jazz -klubilla Paloheinässä.
Tämän syksyn Paloheinä soi -musiikkitapahtuman konserttisarjan aloittaa Sini Koivuniemi. Nuori ja lahjakas laulaja esiintyy Paloheinän kirjastossa (Paloheinäntie 22) 14. syyskuuta klo 18.

Millainen ohjelmisto sinulla on Paloheinän kirjaston konsertissa?

"Ohjelmistoni koostuu suomalaisista ja ulkomaisista teatterilauluista sekä musikaaleista. Laulan kaikki kappaleet suomeksi."
Mikä sinua kiinnostaa teatterimusiikissa ja musikaalilauluissa?
"Teatterimusiikissa minua kiinnostaa kappaleiden vahva tunnelma ja tarina. Teatterimusiikki ja varsinkin musikaalimusiikki on yleensä sävelletty jollekin roolihahmolle. Laulamisen lisäksi pääsen hetkeksi näkemään maailmaa jonkun toisen henkilön silmin. Se on avartavaa ja mielenkiintoista. Roolin avulla pääsen myös leikittelemään näyttelijänä. Esimerkiksi Andrew LLoyd Webberin säveltämässä Cats-musikaalissa roolihenkilöt ovat kissoja, minkä tietenkin voi huomioida esiintymistyylissä.  Rakastan sellaista kokonaisvaltaista ilmaisemista, jossa koko ihmisvartalo päästä varpaisiin on mukana laulun välittämäsä tunteessa   Sekin on kiinnostavaa huomata, kuinka itsestänikin kuoriutuu lavalla räiskyvä, ilmaisuvoimainen ihminen verrattuna siihen, millainen olemukseni on siviilissä."
       "Teatterimusiikissa minua kiinnostaa musiikin ja tekstin harkittu yhteen nivoutuminen. Miten musiikki tukee tekstiä tai lavalla tapahtuvaa toimintaa? Mitä pelkällä musiikilla halutaan ilmaista? Nautin kovasti siitä, että musiikin takana on ajatusta."  
     "Näyttämömusiikin eräs tehtävä on herättää katsojassa tunteita:  musiikki voi olla yllätyksellistä, jännittävää tai jopa pelottavaa. K
aikista taidemuodoista juuri näyttämömusiikki herättää itseässäni vahvimpia tunteita.      Minulla on laaja musiikkimaku, joten pidän siitä, että näyttämömusiikki voi olla tyylillisesti hyvin monimuotoista. Teatterilauluissa on myös upeita tekstejä, jotka vetoavat minuun." 
 Miten niihin saa omaa tulkintaa?
"Kun alan työstämään jotain musikaalilaulua, mietin, mitä tunteita roolihenkilö laulaessaan mahdollisesti tuntee. Sen jälkeen koetan etsiä omasta elämästäni kokemuksia, jota ovat herättäneet samoja tunteita. Näitä vahvoja, omia mielikuvia ajattelen laulaessani. Luotan siihen, että tällöin tulkinta välittyy myös yleisöön. Tärkeää on siis miettiä kappaleen merkitys itselle, eikä toteuttaa mitään ulkoa opittua "aa, näin ne tekivät siinä musikaaliesityksessä, kopioin tämän!". 
 "Oma fyysinen olemus ja ääni ovat mielestäni omien ajatusten ja kokemusten lisäksi myös tärkeitä työkaluja teatterimusiikkia esittäessä. Omaa tulkintaa saa kappaleisiin hyödyntämällä juuri näitä ominaisuuksia, niiden "vikoja" ja vahvuuksia. En pidä itseäni esimerkiksi kovin akrobaattisena ihmisenä, joten lähestyn fyysistä tulkintaa vaikka kömpelyyden kautta. Omaa tulkintaa voi saada kappaleisiin myös lähtemällä kokeilemaan ronskisti jotain aivan muuta, kuin mitä ensiksi tulee mieleen laulusta tai roolihahmosta." 

 Oletko tehnyt omaa musiikkia?

"Opiskeluaikoinani kiinnostuin säveltämisestä. Kasvava kiinnostus on johtanut määrätietoiseen tekemiseen. Esimerkiksi elokakuussa 2016 perustetun Musiikkiteatteri NYT - ryhmän jäsenenä sain tänä keväänä upean mahdollisuuden luoda ja esittää omaa teatterimusiikkia Lahden kaupunginteatterin Aino-näyttämöllä. Ryhmään kuuluu lisäkseni viisi muuta musiikkiteatterin ammattilaista, joiden kanssa teimme esityksen Photo Sapiens. Sävelsin ja sanoitin viisi kappaletta esitykseen.  Mahtavinta on, että pääsemme esittämään Photo Sapiensia syksyllä isommalla lavalla Lahden kaupunginteatterissa ja myös Kouvolan  teatterissa.  Sävellän ja sanoitan lisää musiikkia Musiikkiteatteri NYT -ryhmän tulevaan produktioon. Ryhmän tarkoitus on ammattimaisesti luoda ja esittää uutta teatterimusiikkia ja tutkia sen mahdollisuuksia."

Kerro taustasi muusikkona, missä olet opiskellut.?

"Valmistuin viime joulukuussa muusikoksi Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta. Koulutus kesti 4,5 vuotta ja piti sisällään musiikin, näyttelijäntyön ja tanssin opintoja. Pääaineenani oli laulu. Opiskeluaikanani Lahdessa kävin myös yksityisillä jazzpianotunneilla kaksi vuotta.  Olin myös harjoitusoppilasbändeissä  jazzlaulajana Sibelius- Akatemiassa ja kosketinsoittajana Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Muutamia jazzmusiikinkursseja olen suorittanut Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa."
"Ennen musiikkiteatterilinjaa olen harrastanut pop/jazz/klassista pianonsoittoa Tampereella. Pop/jazz laulua harrastin Pirkanmaan musiikkiopistossa lukioaikana." 

Mitä muut teet kuin musiikkia?

"Musiikin lisäksi olen kahvilatyöntekijänä pääkaupunkiseudulla."

 Mikä on lempimusiikkiasi?
"Lempimusiikkiani on pienkokoonpanojen esittämä moderni jazz! Ulkomaisen jazzin lisäksi myös suomalainen jazz on aivan mahtavaa. Kovimmassa kulutuksessa on ollut Verneri Pohjolan albumit Ancient History (2012) ja Bullhorn (2015). Pidän myös siitä kuinka jazziin sekoitetaan eri tyylejä, mm. kansanmusiikkia ja funkia. Tästä esimerkkeinä mm. Fifth Avenue -yhtyeen Tales-albumi (2015) ja Lenni-Kalle Taipale Trion Reset-albumi(2001). 
      Lempimusiikissani esiintyy yleensä samat elementit: hyvä melodia, hyvä harmonia ja koukuttava rytmi. Vaikka olen laulaja, kuuntelen enimmäkseen instrumentaalimusiikkia. Vaikka jazzmusiikki onkin ehdoton kestosuosikkini, välillä innostun toisenlaisesta musiikista. Minulla on usein kausia, jolloin kuuntelen tietynlaista musiikkia. Esimerkiksi viime toukokuu kului Catcat -duon esikoisalbumin (1992) parissa. Ison orkesterin soittamaa elokuvamusiikkia kuuntelen myös silloin tällöin. Näyttämömusiikki on lempimusiikkiani, mutta sitä harvemmin kuuntelen huvikseni."  

Paloheinä soi- musiikkitapahtuma järjestetään tänä syksynä viidettä kertaa, Koivunimen lisäksi konserteissa esiintyvät laulajat Aili Ikonen ja Hannele Soljander-Halme  sekä helsingin Balalaikkaorkesteri. Lisäksi järjestetään perhepäivä.
Paloheinä soi -musiikkitapahtuman ohjelma www.paloheinasoi.fi tai Facebookissa paloheinäsoi -sivusto

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan