Pietari lumoaa arkkitehtuurillaan - Pertti Lahermo perehdyttää suomalaisen kiven osuuteen Pietarin rakentamisessa

Smolnan luostarin katedraali on hiljattain remontoitu.

Arkkitehtuuri on yksi Pietarin lumovoiman lähde ja syy matkustaa sinne uudelleen ja uudelleen. Kaupunkia koristavat loputtomat palatsit ja kirkot, joita on rakennettu 1700-luvulta lähtien. Upeiden rakennusten tyylisuunnat edustavat venäläistä barokkia, uusklassismia, empireä ja jugendia.

Pietarin rakennustöissä tärkeä rooli on ollut suomalaisella kivellä, erityisesti rapakivigraniitilla. Sitä on käytetty paljon arvorakennusten perustuksissa, sokkeleissa, portaikoissa ja pylväikössä.
Suomalaisellä kivellä on rakennettu myös jokien ja kanavien penkereitä, siltoja ja jalkakäytäviä. Se on monien patsaiden jalustojen materiaali.

Pertti Lahermon teos Suomalainen kivi vanhan Pietarin rakennuksissa ja monumenteissa perehdyttää lukijan Pietarin arkkitehtuurin tärkeimpiin helmiin ja suomalaisen kiven osuuteen niiden rakentamisessa. Teos toimii käsikirjana ja matkaoppaana, joka auttaa havaitsemaan yksityiskohtia entistä tarkemmin. Se kertoo myös tarinoita, kuinka raskaan kiven kanssa on uurastettu, kun sitä on louhittu ja siirretty Suomesta Pietariin.

Rapakivigraniittia saatiin paljon Suomenlahden rannikolta, etenkin Virolahdelta ja Viipurinlahdelta. Louhimoita oli 70 ja niissä työskenteli venäläisiä ja vironlahtelaisia kivimiehiä ja sotavankeja.

Rapakivigraniitti on yleisin rakennus- ja koristekivi historiallisessa Pietarissa. Sitä käytettiin 1700-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle, etenkin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.

Komeimpia rapakiveä hyödyntäviä kohteita Pietarissa ovat Aleksanterin pylväs Palatsiaukiolla, Iisakinkirkko, Kazanin katedraali, Insinöörilinna, Marmoripalatsi, Vanha pörssirakennus, Pietari-Paavalin linnoitus, Aleksanteri Nevskin luostari sekä Nevan ja kanavien kiveykset.

Palatsiaukiota koristava Aleksanterinpylväs on maailman suurin yhtenäisestä rapakivigraniittimonoliitista työstetty pylväs. Se pystytettiin juhlistamaan Venäjän voittoa Napoleonista vuonna 1812. Kivimateriaali saatiin Virolahden Pyterinlahdesta. Kivipylväs on 25,5 metriä korkea ja painaa 704 tonnia. Sen louhimiseen ja siirtämiseen Pietariin osallistui satoja työmiehiä.

Iisakinkirkko

Yksi Pietarin tunnetuimmista symboleista on Iisakinkirkko, johon liittyy sanonta "rakennettiin kuin Iisakinkirkkoa". Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1818 ja kesti neljäkymmentä vuotta. Arkkitehti Auguste de Montferrandin suunnitelema Iisakinkirkko on maailman neljänneksi suurin kupolikirkko.

Kirkossa on käytetty useita kivilajeja, rapakivigraniitin ohella muun muassa neljäätoista erilaista marmorilajia. Suomalaista rapakivigraniittia ovat muun muassa pohjoisen sisäänkäynnin kuusitoista pylvästä. Myös Kazanin katedraalin kivimateriaalista suuri osa on peräisin Suomesta. Sisällä katedraalissa on 56 valtavaa rapakivigraniittista pylvästä.

Suomalainen kivi näkyy monissa muissakin upeissa kirkossa. Sitä on käytetty muun muassa Verikirkossa, Smolnan nunnaluostarissa ja Nikolain katedraalissa.

Upeaa rakentamista näkee myös Petrogradin alueella ja Vasilin saarella. Kannattaa tutustua esimerkiksi Kamennaostrovskin valtakatuun, joka ulottuu Kolminaisuuden sillalta Suurelle Nevkalla. Neljän kilometrin mittaisen kadun varrella on paljon komeita pohjoista modernia arkkitehtuuria eli venäläistä Art Nouveauta edustavia rakennuksia.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Pertti Lahermo: Suomalainen kivi vanhan Pietarin rakennuksissa ja monumenteissa. 236 s.

Vaskiratsastajan jalusta on suomalaista kiveä.

Insinöörilinna

Gribojedovin kanava ja Kirkko veren päällä eli Verikirkko.

Kirkko veren päällä.