Papukaijoja, miekkavalaita, apinoita, tiikereitä, mangusteja, pingviinejä – Teneriffan papukaijapuisto on täynnä kiinnostavaa nähtävää



Loro Parquessa on noin neljätuhatta papukaijaa. Kuvat; Sirpa Pääkkönen
Pue sadeviitta päälle, jos et halua kastua miekkavalaiden näytöksessä Teneriffan papukaijapuistossa eli Loro Parquessa, kehottaa sadeviittojen myyjä.  Osa nuorisosta päättää kuitenkin kastua. Suuressa merivesialtaassa uiskentelee jättikokoisia miekkavalaita, joiden yksi suosittu temppu on pärskyttää vettä etupenkeillä istuvien katsojien päälle.

Iiiiiiik, huutaa nuoriso, kun valaat heiluttavat pyrstöään ja vesi lentää useiden metrien kaaressa katsomoon. Valaiden kasvattajat yllyttävät yleisöä taputtamaan. Siitä miekkavalaat näyttävät pitävän. Paras temppu show’ssa on kuitenkin hyppy yläilmoihin. joka huipentaa runsaan vartin mittaisen valaiden show’n.
Suloiset mangustit kaivavat kuoppia.


Puerto de la Cruzissa Pohjois-Teneriffalla sijaitsevaa Loro Parqueta mainostetaan saarella Euroopan ykköskohteeksi matkailijoille. Kieltämättä se on hauska ja hyvin hoidettu paikka.
Papukaijoja on nelisentuhatta 350 eri lajia. Useimmat ovat verkkojen takana kookkaissa häkeissä ja pitävät kovaa meteliä. Kielestä ei saa selvää, lieneekö espanjaa vai papukaijojen ikiomaa kieltä. Papukaijojen värien kirjo on runsas ja niitä on monen kokoisia. Puiden oksilla istuvia ja lentäviä lintuja pääsee katsomaan verkoilla suljettuun papukaijametsään.

Alueella on mukava kuljeskella, koska sinne on luotu pieniä polkuja, joita puut ja pensaat varjostavat. Aurinko ei porota liikaa, mutta ilmasto on subtrooppisen kostea.

Vuonna 1972 perustetussa eläinpuistoissa on lukuisia eläinlajeja. Pingviineillä on oma halli, jonne on tuotu lunta ja jäätä. Apinoita on useita lajeja, joiden leikkisiä puuhia on hauska seurata. Monella tuntuu olevan täitä, joita pitää rapsuttaa ja auttaa välillä kaveriakin täiden torjunnassa.
Laiskiaista laiskottaa.


Pari mustavalkoista tiikeriä makaa raukeina kallion suojassa. Ne ovat pelottavan suuria, vaikka kissaeläin näyttääkin sellaiselta, että se voisi olla pehmolelu lastenhuoneessa.
Vesialtaassa päätään nostavat alligaattorit näyttävät rumilta, eikä niiden haukottelevaan kitaan tee mieli mennä heittämään syötävää.

Mangustit ovat suloisia. Ne kaivavat hiekkaan kuoppia ja nousevat seisomaan takajaloilleen. Laiskiainen nukkuu tai rapsuttaa kainaloitaan puun oksalla raajoistaan roikkuen.

Akvaariot ovat näyttäviä. Kalat uiskentelevat suurissa parvissa. Puistossa pääsee myös akvaariotunneliin, jossa kalat uivat lasiseinän takana katsojan pään päällä. Voi kuvitella, millaista olisi meren pohjassa.

Hups, katson kelloa. Kului viisi tuntia. Pieni seurueemme kierteli papukaijapuistoja ristiin rastiin. Siltikään en ole varma siitä, näimmekö kaiken, mutta hienon kokemuksen puisto jätti. Se ei ole vain lasten paratiisi, vaan mukava paikka kaikenikäisille.
Pingviineile tuodaan lunta ja jäätä.
Miekkavalas hallitsee temput,




Kommentit

  1. Teiltä jäi näkemättä "lasarettiosasto": klinikkaa, labratoriota, erilaisia vastaanottotiloja eläimille. Samoin papukaijojen pre-kindergarten ja kindergarten sekä tutkimusyksikkö sekä Max Planck Instituten tutkimusyksikkö. Näitä voi katsoa ikkunan takaa. Terveydenhoidollisissa tiloissa ei onneksi näkynyt ketään. Max Planck -instituutti tutkii kaijojen kognitiivisia timintoja, mm. muistia. Ja googlaamalla löytyi näinkin kiinnostava tutkimushanke.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan