Upea kylpylä ja keskiaikainen linna houkuttelevat Rakvereen Virossa

Rakeveren linnaa alettiin rakentaa 1300-luvulla. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

Rakvere voisi olla vain pieni helposti ohitettava piste Viron kartalla Tallinnan ja Narvan välissä, ellei siellä olisi kahta asiaa, jotka houkuttelevat tutkimaan kaupunkia: keskiaikainen linnoitus ja erinomainen kylpylä.

Siispä suunta Tallinnasta kohti itää. Bussi huristaa Rakvereen melkein viivasuoraa tietä pitkin sata kilometriä puolessatoista tunnissa. Bussiyhteydet ovat Virossa hyvät, mutta bussit ovat usein täysiä ja jalkatila osassa busseista ahdas.

Kolminaisuuden kirkko 1600-luvulta.

Pääsiäisenä Pohjois-Viro on yllättävän talvinen. Lumi peittää pellot, eikä haikarapariskuntia näy  pesimäpuuhissa.

Aqva hotel & spa avattiin Rakveressa vuonna 2008. Kun siellä on kaksi päivää polskinut ja kokeillut hierontoja, voi olla samaa mieltä kuin ne, jotka pitävät Rakveren kylpylää Viron parhaana.

Uimarit pääsevät treenaamaan 25 metrin radalla. Lapsille on liukumäki ja lämpimästä vedestä nauttijoille porealtaita, hierontapisteitä, vastavirta-allas ja keinuvia aaltoja. Saunakeskuksessa lämpiää seitsemän saunaa, muun muassa infrapuna-, aromi-, höyry-  ja suolasauna, jonne voi käydä jättämässä kehon kolotuksia ja rentoutumassa.

Hierojat tulevat Filippiineiltä ja Intiasta. Kynttilät palavat ja klassinen musiikki soi hämärissä hoitohuoneissa.

Kokeilen shirodharaa, josta en tiedä etukäteen mitään. Intialainen mieshieroja pirskottaa öljyä koko vartalolle ja hieroo kevyin nopein liikkein päästä varpaisiin. Kuiva iho imee ihanasti kosteutta. Hieroja käskee istumaan ja sitoo otsalle liinan.

Takaisin makuuasentoon selälle. Hieroja valuttaa noin puoli tuntia nokkakannusta lämmintä kasviöljyä  otsalle. Nokkakannu heiluu, piirtää pientä liikettä ja rentouttaa.  En kuitenkaan nukahda. Kuulostelen vain otsalla valuvaa noroa.

Seuraavana päivänä kokeilen intialaista päähierontaa. Se on aluksi kuin istuisi kampaajalla ja kampaaja hieroisi sampoota päänahkaan. Hierojan otteet kuitenkin kovenevat ja hän hieroo myös ohimot ja otsan. Välillä hän taputtelee päätä aika voimakkaasti. Veri alkaa kiertää ja päänahkaa kuumottaa. Pitempiaikaisista vaikutuksista en kuitenkaan osaa sanoa mitään. 

Tauno Kangron veistämä Tarvas-veistos

Kylpylärakennuksen takana Vallimäen kukkulalla kohoaa Rakveren 1300-1500-luvulla rakennettu linnoitus. Ympärillä on vallihautoja, jotka estivät vihollisen hyökkäyksen.

Ennen linnoitusta kukkulalla tulee vastaan valtava pronssinen Tarvas-veistos. Virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro veisti sen Rakveren symboliksi. Patsas on seitsemän metriä pitkä, neljä metriä korkea, painaa neljätuhatta kiloa ja on äkäisen näköinen.

Museona toimivassa linnassa on joitakin saleja auki yleisölle. Kidutuskammioon järjestetään opastettuja kierroksia, mutta kieli saattaa olla venäjä.

Muita kohteita Rakveressa ovat Poliisimuseo, taidegalleria ja kotiseutumuseo. Kaupungissa on myös muutama kirkko ja jokunen mukava kahvila. Poiketa kannattaa esimerkiksi Art-kahvilaan, Teatterikahvilaan ja Pihlaka-kahvilaan. Siellä taitaa olla kaupungin paras leivosvalikoima.

Pääaukiolla eli Turu platsilla on nuorta pyöräilijää esittävä veistos. Se on omistettu virolaiselle säveltäjälle Arvo Pärtille. Pärt vietti lapsuutensa Rakveressa. Kaiuttimista kuuluu ajoittain säveltäjän musiikki.

Arvo Pärtin kunniaksi on pystytetty pyöräilevä poika -veistos.