lauantai 27. elokuuta 2016

Kuutti Lavosen kärsivät ja sulkeutuneet madonnat sukeltavat syvälle ihmisen psykologiaan

Kuutti Lavosen teos Hypnos. Kuvat näyttelystä: Sirpa Pääkkönen
Kuutti Lavosen madonnista tavattoman helppo pitää. Ne eivät ole kiiltokuvia, vaan usein rosoisia, kärsineitä, sisäänpäin kääntyneitä ja etäisiä naiskuvia - siis perin juurin inhimillisiä.
Edellisen kerran näin Lavosen laajan ja koskettavan näyttelyn Wäinö Aaltosen museossa Turussa vuonna 2013. Nyt galleria Duetossa Helsngissä on esillä pienempi, mutta yhtä lailla koskettava madonnanäyttely.

Lavosen madonnakuva galleria Duetossa.
Lavonen on kiinnostunut kasvoista, koska ne kertovat ihmisen psykologiasta ja tunteista.
Hänet on yhdistetty renesssanssin ja barokin maalareihin. Hän kokee itselleen barokin läheisemmäksi, koska barokki uhkuu sensuaalisuutta, lihallisuutta ja raadollisuutta. Barokin kuvissa ihminen on psykologisesti täydempi kuin renessanssin ihanteissa. Taiteilijan mukaan barokissa psykologia astuu klassisen kauneuden sisään.

Lavosen kasvokuvissa heijastuvat suru ja menetys, mutta niistä nousevat esiin myös aistillisuus ja lempeys. Ihmisissä on monta puolta, niin Lavosen grafiikassakin.
Lavosen taidehistoriallinen kotimaa on Italia. Hän tekee väitöskirjaa napolilaisesta barokkimestari Bernardo Cavallinosta (1616-1656) Lapin yliopistoon.
Historialliset kuvat koskettavat taiteilijaa, mutta hänen aiheensa nousevat myös omasta elämänpiiristä. Sekin lisää niiden koskettavuutta.

Kuutti Lavosen näyttely galleria Duetossa ( Kalevankatu 15) 18. 9. saakka. 

Lisää aiheesta: 
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1357279607549



torstai 25. elokuuta 2016

Värikkäät kalat hyppäsivät kuivalle maalle Senaatintorilla - korealaistaiteilija loi Juhlaviikoille hauskan taideteoksen

Meren elämää. Kuvat Sirpa Pääkkönen
Senaatintorilla polskuttelee nyt ihastuttava kalaparvi, tosin kuivalla maalla. Ääntä kalat kyllä pitävät, sillä kiduksista kuuluu kurnuttavia ja pulputtavia ääni. Värikkäitäkin ne ovat, kuin akvaarioista pompanneita.

Niitä tekee mieli mennä katsomaan läheltä, luikertelemaan niiden kiemureiden välissä. Niin tekevät ainakin lapset. Mutta koskea niitä ei saa, koska hennot kalat saattavat hajota. Materiaali on muovia ja pääraaka-aine silputtuja muovipusseja.

Korealainen taiteilija taiteilija Choi Jeong Hwan toteutti helsinkiläisten kanssa järjestetyissä työpajoissa hauskan meriaiheisen installaation Helsingin juhlaviikoille.
Meren elämä -teos on esillä tänään taiteiden yönä klo 23 saakka ja 26.-28.8. klo 10-22.
Kaupungilla liikkuessa voi törmätä myös tulennielijöihin.











maanantai 22. elokuuta 2016

Kuvien tarinat muuttuivat runoiksi – Kuva heijastuu sanoihin -näyttely Kumpulan kyätilassa

Lapsia Pärnussa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
”Voitaisiinko tehdä näyttely. Kirjoittaisin runoja sinun valokuviisi”, Tuuli-Irmeli ehdotti keväällä 2015-
”Mikä siinä, ideahan on loistava”, vastasin.
Tutustuimme muutama vuosi sitten, kun kirjoitimme laululyriikkaa musiikkipedagogi, kuoronjohtaja ja laulaja Satu Luomajoen ensimmäiselle levylle Laulu sinulle.
Olen julkaissut aktiivisesti kuvia Facebookissa lähes sen perustamista lähtien vuodesta 2007.
Tuuli-Irmeli Salminen katseli kuvia ja sanoi, että niissä on tarinoita, jotka alkavat elää hänen mielessään.
”Yritän arvata mitä, mitä kuvissa on tapahtunut ennen kuvanottoa ja mitä tapahtuu sen jälkeen”, hän sanoo.
Sitä me kumpikaan emme voi tietää ainakaan kovin tarkasti, eikä katsojakaan, mutta jokainen kuva on avoin erilaisille tulkinnoille.
Pariskunta Viipurissa.
Olen kulkenut kamera kaulassani lukuisilla matkoilla Virossa ja Venäjällä, ennen kaikkea Pietarissa. Kamera seuraa myös kotimaan matkoilla.
Monet kuvista ovat tilannekuvia.  Joitakin kuvia voi kutsua katuvalokuvaukseksi, jossa kuva otetaan ennalta suunnittelemattoman hetkenä siitä mitä tulee vastaan. Mukana on myös maisemia.
Näyttely Kuva heijastuu sanoihin oli syksyllä 2015 esillä Kallion kirjastossa ja viime keväänä Karjalatalossa Käpylässä. Nyt se on pari päivää esillä Kumpulan kylätilassa.
Kuvissa ja runoissa näkyvät vuodenajat ja elämän kiertokulku, parisuhde, lapset, vanheneminen ja lopulta luopuminen.
Kesällä polskitaan Viron rantavesissä Pärnussa.  Talvella raskas lumi peittää Tallinnan katot.
Vanha mies Aleksanteri Nevskin hautausmaalla Pietarissa.
Tuuli-Irmeli Salminen on vapaa kirjoittaja, joka vaihtoi it-alan kirjoittamiseen, kun elämä toi vastaan sellaisia asioita, joista täytyy kirjoittaa. Nyt työn alla on esikoisromaani.
”Aihe oli alussa niinkin vakava kuin kuolema. Nyt romaaniin on tullut paljon muitakin sävyjä ja kerroksia”, Tuuli-Irmeli sanoo.

Kuva heijastuu sanoihin –näyttely 23. 8. ja 24. 8. klo 15-19 Kumpulan kylätilassa, Intiankatu 31. Helsingistä paikalle pääsee bussilla 55.


Tuuli-Irmeli Salmisen runo:
Kun yö sulaa aamuun, 
 se kuulee pianon ja kiurun,
 ja vanhemmiten vain verkkoja
 heittävä vene lähtee. 

 Se, joka jää, 
sanoo silmillään: 
 yhä linnumpi olet, 
vesi vedeltä linnumpi,
 ja taas aamu kuulee pianon ja kiurun.

lauantai 20. elokuuta 2016

Arsenikki tehosi hammassärkyyn – Turun viehättävä apteekkimuseo kertoo 1800-luvun sairaanhoidosta


Yrttejä Turun apteekkimuseossa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
Turku tuo mieleen Tallinnan, ainakin sen vuoksi, että historia tulee vastaan kummankin kaupungin  ydinkeskustassa. Turussa siitä muistuttavat tuomiokirkko, Vanhan suurtorin alue, Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja aivan keskustassa Aurajoen rannalla sijaitseva viehättävä pieni Apteekkimuseo, jonka yhteydessä on säätyläiskoti 1700-luvun alusta. Apteekin kalustus ja esineet  ovat 1800-luvulta.

Siispä tutkimaan, miten vaivoja hoidettiin 1800-luvulla. Yrttihuoneessa roikkuu katosta kuivattuja yrttikimppuja. Siellä on laventelia, korianteria, ukontulikukkaa, sitruunamelissaa, piparminttua  ja suopursua.  Ne tepsivät muun muassa ilmavaivoihin, kouristuksiin, vatsakipuihin ja yskään, Niillä parannettiin myös haavoja.

Hieman järeämpää lääkettä oli arsenikki, jota säilytettiin myrkkykaapissa. Sillä taltutettiin hammassärky. Tislauslaboratoriossa hienonnettiin lääkekasveja ja valmistettiin rohdoista lääkkeitä.

Museon yhteydessä oleva Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt porvaristalo 1700-luvun alusta. Rokokoo- ja kustavilaistyyliset huoneet esittelevät herrasväen asumista. Kustavilaistyylisessä makuuhuoneessa sängyn ympärillä on verhot. Verhot estivät vetoa.
Lääkkeitä.
Museossa on myös lastenhuone,sali ja muutama entisille  asukkaille nimetty huone.


Museota alettiin suunnitella jo 1938. Se avattiin 1958. Museossa on myös suloinen kahvila, jossa kahvia tarjoillaan kuparipannusta herrasväen posliiniastioista. Tarjoilijat ovat pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin. Naisilla on pitkät puvut ja essut. Kesällä pöytiä on myös sisäpihalla.


 
Kustavilaistyylinen makuuhune,

Lastenhuone

Peilipöytä.

Säätyläiskodin tyyliä.

Kahvila sisäpihalla.



tiistai 16. elokuuta 2016

Halaisitko puuta? Tällä viikolla vietetään puunhalausviikkoa - valokuvauskurssilla puunhalaus kuuluu ohjelmaan

Maaginen puu Piispanlinnan pihalla Kuressaaressa Saarenmaalla. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
Suomessa halataan tällä viikolla puita. Tunnustan: olen itsekin halannut puita. Se tapahtui kesällä 2015 Saarenmaalla Virossa  Lea Kömin valokuvauskurssilla. Kurssin aiheena oli maaginen Saarenmaa ja toki siihen kuului puiden halaaminen yksin ja ryhmässä.

Saarenmaalla on isoja, yli satavuotiaitakin puita. Yhden ihmisen sormet eivät yllä kaikkien puiden runkojen  ympärille, vaan puun halaamiseen tarvitaan useampi ihminen. Sellainen pyökki kasvaa esimerkiksi Piispanlinnan kupeessa Kuressaaressa.
Orissaaren tammi.

Hyvin vaikuttavan näköinen tammi löytyy Orissaaren stadionilta. Se voitti vuonna 2015 Euroopan vuoden puu –tittelin. Noin 150 vuotta vanha tammi seisoo keskellä Orissaaren jalkapallokenttää. Aluksi paikalla oli vain pieni jalkapallokenttä, jonka vieressä tammi kasvoi. 
Stadionia laajennettiin, kun Viro kuului Neuvostoliittoon. Puuta ei saatu irrotetuksi maasta, vaan se jäi paikalleen. Pelaajat oppivat hyödyntämään puun sijainnin pelissä.

Suomessa vietetään nyt puunhalausviikkoa teemalla Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi. Se liittyy Vihervuoteen ja kampanjaa organisoi Viherympäristöliitto. Suomen luonnon päivää vietetään 27. elokuuta.
Viikko muistuttaa siitä, että puut ja metsät rauhoittavat kiireisiä ihmisiä. Vihreässä ympäristössä syke laskee ja aistit avautuvat. Rentoutuneessa mielentilassa voi vaikka halata puuta.

Lea Kömin kurssilla halattiin puita.

torstai 11. elokuuta 2016

Rut Brykin leikkisä ja kurinalainen keramiikkataiteen näyttely Emmassa kuuluu vuoden parhaimpiin näyttelyihin



Rut Brykin herkkyyttä. Kuvat näyttelystä; Sirpa Pääkkönen

 Kesän lopussa kannattaa suunnata Espooseen ja Emmaan, jos Rut Brykin näyttely Taikalaatikko on vielä näkemättä. Tämän vuoden näyttelykokemuksissani Brykin upeat keramiikkaveistokset ja reliefit sijoittuvat kärkipaikoille.
Niin sijoittuu myös tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä Espoon modernin taiteen museo Emma. Se on tarjonnut vuosien aikana upeita näyttelyelämyksiä alkaen avausnäyttelystä, Kazimir Malevitshin Henkisyys ja muoto, joka esitteli laajasti venäläisen avantgardismin johtohahmon mieleenpainuvia maalauksia.
Mutta nyt Emmassa on Rut Brykin herkkä ja kurinalainen, sivistynyt ja leikkisä, kokeileva ja inhimillinen keraamisen taiteen näyttely.
Perhosia.
Bryk tuntee taidehistorian. Hänen esittävissä keramiikkateoksissaan näkyvät yhteydet renessanssiin ja keskiajan uskonnollisiin kuviin. Hänen iloisissa kuvissaan hahmot lentävät kuin Marc Chagallin maalauksissa. Niissä näkyvät myös muistot Karjalasta.
Emman perusteellisuutta näyttelyn rakentamisessa kuvaa se, että näyttelyyn on tehty video, jossa Brykin tunteneet kertovat kiinnostavia muistoja taiteilijasta. Äänessä ovat tekstiilitaiteilija Vuokko Eskolin-Nurmesniemi, arkkitehtuurin professori Juhani Pallasmaa, Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan poika Sami Wirkkala ja taidehistorioitsija ja kriitikko Marja-Terttu Kivirinta.
Esimerkiksi Marja-Terttu Kivirinta sijoittaa Brykin hyvin merkittävään asemaan suomalaisessa kuvataiteessa.
Rut Bryk (1916-1999) oli sodanjälkeisen Suomen keskeisimpiä taiteilijoita ja modernin keramiikkataiteen uudistaja.  Aikaisemmin lähinnä taideteollisuuteen ja taidekäsityöhön liittynyt keramiikka sai uuden tehtävän taiteellisen ilmaisun välineenä.


Keramiikka valloittaa tilan.
Bryk teki elämäntyönsä Arabian tehtaan taideosastolla, jossa hän aloitti 25-vuotiaana vuonna 1942. Keramiikka oli silloin hänelle uusi tuttavuus. 1950-luvulla hän löysi keramiikkaansa abstraktin muotokielen.
Reliefi kohoaa seinästä.
Abstraktit reliefit perustuvat Brykin luomaan geometriseen moduulijärjestelmään. Hän rakensi veistoksia kärsivällisesti pala palalta, vaikka ne olivat hyvin työläitä. Teosten koko kasvoi ja niiden suhde tilaan korostui.
Emman näyttelyssä on esillä parisataa teosta, jotka edustavat Brykin uran eri vaiheita leikkisistä perhosista ja lehmistä tilateoksiin ja abstrakteihin reliefeihin.
 Näyttely on avoinna 4. syyskuuta saakka, Ahertajantie 5.

 
Asetelma.

tiistai 9. elokuuta 2016

Искусство летать в небе - художники Ильяс Айдаров и Грег Морт отправили свои работы на международную космическую станцию



Ильяс Айдаров

       
 Когда вы смотрите на небо, то вы видите звезды, облака, солнце и луна. Вам вряд ли приходит в голову в первую очередь мысль, что там где-то в пространстве может парить в невесомости выставка картин.

 Но так уже произошло несколько раз.

Американский художник Грег Морт послал свою акварельную работу Невесомые яблоки на Международную космическую станцию МКС, где была устроена художественная выставка.
Астронавт Ричард Гэрриот де Кайе взял с собой на МКС России Союз ТМА 13 картины шести художников. "Невесомые яблоки" были тоже на выставке. 

Яблоки символизируют путешествие человека с целью покорения пространства. Теперь акварель Грег Морта выставлена в городе Мянття (Финляндия) на выставке под названием Stearry Heavens искусства в павильоне Гёста

Грег Морт не единственный художник, кто выставлялся в космическом пространстве.

Мой друг, русский художник Ильяс Айдаров трижды посылал свои картины в космос в начале 2000-х гг. Космонавт Сергей Залетин попросил у Айдарова картины для выставки на МКС.
Ильяс Айдаров

Ильяс Айдаров посвятил свои космические произведения своему родному городу Казани, который отмечал в то время своё тысячелетие. Сегодня художник проживает в Москве.

Картины Айдарова облетели несколько раз вокруг Земли на космическом корабле, и были выставлены на международной космической станции МКС. Дольше всего - свыше полугода - картины гостили на МКС в период 2002-2004 гг.

На снабженных почтовыми марками и печатями работах Айдарова изображены церкви и здания в Москве, Казани и Санкт-Петербурге
Когда работы вернулись на землю, Айдаров подарил их своему родному городу Казани.
Ильяс Айдаров
Ильяс Айдаров

Ильяс Айдаров

Ильяс Айдаров

Ильяс Айдаров

Ильяс Айдаров

Грег Морт