Arsenikki tehosi hammassärkyyn – Turun viehättävä apteekkimuseo kertoo 1800-luvun sairaanhoidosta


Yrttejä Turun apteekkimuseossa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
Turku tuo mieleen Tallinnan, ainakin sen vuoksi, että historia tulee vastaan kummankin kaupungin  ydinkeskustassa. Turussa siitä muistuttavat tuomiokirkko, Vanhan suurtorin alue, Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja aivan keskustassa Aurajoen rannalla sijaitseva viehättävä pieni Apteekkimuseo, jonka yhteydessä on säätyläiskoti 1700-luvun alusta. Apteekin kalustus ja esineet  ovat 1800-luvulta.

Siispä tutkimaan, miten vaivoja hoidettiin 1800-luvulla. Yrttihuoneessa roikkuu katosta kuivattuja yrttikimppuja. Siellä on laventelia, korianteria, ukontulikukkaa, sitruunamelissaa, piparminttua  ja suopursua.  Ne tepsivät muun muassa ilmavaivoihin, kouristuksiin, vatsakipuihin ja yskään, Niillä parannettiin myös haavoja.

Hieman järeämpää lääkettä oli arsenikki, jota säilytettiin myrkkykaapissa. Sillä taltutettiin hammassärky. Tislauslaboratoriossa hienonnettiin lääkekasveja ja valmistettiin rohdoista lääkkeitä.

Museon yhteydessä oleva Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt porvaristalo 1700-luvun alusta. Rokokoo- ja kustavilaistyyliset huoneet esittelevät herrasväen asumista. Kustavilaistyylisessä makuuhuoneessa sängyn ympärillä on verhot. Verhot estivät vetoa.
Lääkkeitä.
Museossa on myös lastenhuone,sali ja muutama entisille  asukkaille nimetty huone.


Museota alettiin suunnitella jo 1938. Se avattiin 1958. Museossa on myös suloinen kahvila, jossa kahvia tarjoillaan kuparipannusta herrasväen posliiniastioista. Tarjoilijat ovat pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin. Naisilla on pitkät puvut ja essut. Kesällä pöytiä on myös sisäpihalla.


 
Kustavilaistyylinen makuuhune,

Lastenhuone

Peilipöytä.

Säätyläiskodin tyyliä.

Kahvila sisäpihalla.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan