Finlandia-hymni kajahti komeasti Senaatintorilla, jossa juhlittiin 150-vuotiasta Sibeliusta





Tuhannen hengen kuoro laulaa Finlandia-hymnia. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
Kirkas auringonpaiste ja tyyni sää. Voiko enempää toivoa säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivälle, kun myrskyt ovat riepotelleet Suomea mennen tullen ja vesi pyyhkinyt jalkakäytäviä.

Mutta tänään 8. joulukuuta 2015 paistaa Kauppatorilla aurinko. Yli tuhat laulajaa seisoo ylioppilaslakit päässä ja ilmapallot käsissä valkoisena hohtavan Helsingin tuomiokirkon portailla Sibelius-Akatemian tilaisuudessa, jossa lauletaan Finlandia-hymni säveltäjämestarin merkkipäivän kunniaksi.

Itse tilaisuus on ohi kymmenessä minuutissa. Ensin muutama puhe, jossa korostetaan Sibeliuksen merkitystä kansallistunteen luojana. Sitten ensimmäiset tahdit: Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois, ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse taivahan kansi sois.
Mukana oli myös lapsia.

Sopraanot kaikuvat kirkkaana ja voimakkaana. Altot ja miehet antavat tukevan pohjan sopraanoiden heleydelle. Yleisö laulaa mukana. Edessäni laulaa mies, jonka ylioppilaslakki on melkein ruskea ja ääni möreä, mutta tunne nousee syvältä rinnasta.
Musiikki yhdistää ja luo yhteisen herkän kokemuksen. Meillä on jotain, josta voimme olla ylpeitä. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin säveltäjämme.

Sibelius ei alun perin säveltänyt vuonna 1900 valmistuneen Finlandian lopussa olevaa Finlandia-hymniä kuorolauluksi. Finlandia-hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia. Sibelius taipui sovittamaan teoksen kuorolle. Nykyisin laulua lauletaan V. A. Koskennimen sanoin.

Sibeliusta tutkinut toimittaja Vesa Sirén teki tämän päivän Helsingin Sanomiin kuvitteellisen haastattelun Sibeliuksesta, jossa kysymykset ovat nykypäivää, mutta vastaukset lainattu suoraan Sibeliukselta.
Sirén kysyy, millä mielellä Sibelius on syntymäpäivänään ja näin Sibelius vastaa:

”Talviasaikana, jolloin päivä on lyhyt, minulla on aina depressiokausi. Olen myös todennut, että ideani tulevat depression aikana, mutta nousun aikana voin tehdä paremmin töitä.”

Sirén kysyy myös, mitä Suomen nykyinen kriisi merkitsisi Sibeliukselle.
”Ei yhtään mitään. Mikäli minä Suomen kansan historiaa tunnen, on sillä viimeisen kuudensadan vuoden aikana ollut joka kahdeskymmenesviides vuosi sota – miten tämä olisi enää mitään vaikuttanut.”

Vesa Sirénin koko kuvitteellinen Sibelius-haastattelu 8.12. 2015 Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan