Tuoksuva kuusi tuo joulun - Virossa joulupuita oli jo 1400-luvulla

Joulukuusen koristelu on alkanut eri maissa eri aikaan. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
Helsingin kissakahvilaa koristaa muovinen joulukuusi, jonka rungossa ja oksilla kissakahvilan kuusi villiä asukasta saavat kiipeillä ja riehua joulun kunniaksi. Tai oikeastaan vain viisi yhdeksänkuista pentukissaa innostuvat kuusesta. Löytökissa Pete on kuusivuotias seniori ja ylipainoinen, minkä vuoksi kiipeily kuusessa ei taida sitä innostaa yhtä paljon kuin muita kissaveijareita.
Muovikuusi, facebook-ystäväni närkästyy. Jouluna pitää olla aito kuusi ja sen pitää tuoksua. Ystävä vaatii myös kissoille aitoa kuusta senkin uhalla, että neulaset lentelisivät pitkin kisukahvilan lattiaa.

Useimmat hankkivat  oikean kuusen, mutta esimerkiksi allergia voi estää aidon kuusen hankkimisen. Kuusessa tunnelmaa luovat myös kynttilät ja koristeet, oli kuusi sitten aito tai tehtaan tekemä.

Some-aikoina näkee päivityksiä ja valokuvia, jotka kertovat, että monet kantavat kuusen sisälle jo monta päivää ennen joulua.
Kuusella on pitkät ja vankat perinteet joulutunnelman luojana.

Joulukuusen historia yhdistetään 1500-luvulle  Saksaan. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon. Koristelu ja kynttilät tulivat kuusiin 1600-luvulla ja 1700-luvulla. Saksasta kuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaihin aluksi yläluokan iloksi 1800-luvulla. 
  Suomeen joulukuusi tuli 1800-luvulla ensin säätyläisperheisiin. 1900-luvun alussa se yleistyi muissakin perheissä.

Englanninkielinen Wikipedia kertoo, että joulukuusen varhaista historiaa voidaan jäljittää myös Liivimaahan nykyisen Latvian ja Viron alueelle. Killat eli kauppiaiden tai ammatinharjoittajien yhteenliittymät koristelevat joulupuita makeisilla lasten ja killassa opiskelevien nuorten iloksi.
Mustapäiden kilta koristeli joulupuita kronikoiden mukaan jo 1400- ja 1500-luvulla Riiassa ja Tallinnassa omissa taloissaan. Bremenin killan kronikka vuodelta 1570 kertoo, että pieni puu koristeltiin omenoilla, pähkinöillä ja joulukukilla.
Vuodelta 1584 peräisin oleva kronikka kertoo, että jo silloin oli vakiintunut perinne pystyttää koristeltu kuusi torille. Nuoret miehet lähtivät torille piirittämään ja tanssittamaan tyttöjä. Lopuksi kuusi sytytettiin palamaan. 

Ken tuntee virolaisia, voi huomata, että Virossa vanhat kansanperinteet ovat säilyneet melko hyvin. Virolaiset kertovat mielellään historiaan perustuvia tarinoita, olivat ne sitten totta tai elävää legendaa.
Virossa jouluperinteisiin kuuluu muun muassa se, että haltijoille ja tontuille jätetään yöksi herkkuja pöytään, jotta seuraavana  vuotena ei kärsittäisi puutetta. Toki kotiväkikin saa käydä napsimassa herkkuja pöydältä.
Samoin kuin Suomessa ja monessa muussa maassa olohuonetta koristaa Virossa joulukuusi. Ja toki Raatihuoneen torilla on iso, koristeltu joulukuusi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan

Pakila juhi 600-vuotista historiaansa kahden tunnin suurkonsertilla - katso kuvat blogista