Lennä kuin lintu - kuvataidekoululaisten taiteessa ihminen leijuu ja lentää

Pohjois-Helsingin kuvataidekoululaisten teoksia. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

 Anna lapselle kynä käteen ja hän piirtää. Hän oppii hallitsemaan käden liikkeitä ja siirtää paperille sen, mitä kokee ja näkee.

Aivan pienellä lapsella ihmisen päästä kasvavat kädet ja jalat. Myöhemmin hän oppii piirtämään vartalon. Usein kuvissa näkyy oma perhe. Kuviin ilmestyy taloja, eläimiä ja kukkia. Jos lapsella on suruja, sekin voi näkyä kuvissa.

Kun kouluissa kuvaamataidon tunteja on vähennetty ja muutettu valinnaisiksi, on upeaa, että Suomessa on kuvataidekouluja. Juuri nyt voi käydä katsomassa, millaisia kuvia lapset luovat Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa. Kanneltalon galleriassa on esillä koulun 30-vuotisjuhlanäyttely.

Kanneltalon galleria on komean näköinen. Katosta roikkuu kevyitä installaatioita. Suuri valkoinen paperikissa vangitsee katseen. Yksi seinä on täynnä kuvia, joka kertoo ihmisen pukeutumisesta. Taidehistoriaakin on opiskeltu. Seinällä on egyptiläisiä hahmoja ja savesta on muotoiltu ruukkuja.

Näyttely on rakennettu viiden teemakokonaisuuden ympärille: kulkue, lennetään, leijutaan, ihmisen vaatteissa, voiko puuksi pukeutua? ja muodonmuutos.

Koulun tausta on kansainvälinen, sillä näyttelyn nimi Ennen, nyt - mitäs sitte? toistuu teoksissa bengalin, Kantonin kiinan, englannin ja ruotsin kielillä.

Lentoteemaa toteuttavissa töissä kuvataidekoululaiset matkustavat aikakoneella. Siinä kyydissä ihminenkin osaa lentää kuin lintu. Ihmisen vaatteissa -teoskokonaisuudessa tutkitaan pukeutumnisen historiaa, nykyvaateusta ja arvellaan, miten tulevaisuudessa pukedutaan.

Näyttely on avoinna kanneltalon galleriassa, Klaneettitie 5, 21. marraskuuta saakka. Ma-to 9-20, pe 9-18, la 10-16. Sunnuntaisin ja pyhäinpäivänä suljettu.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan