Arvoituksellinen tyttö pukeutuu valkoiseen huiviin Merja Salon valokuvassa



Merja Salo kuvasi valkohuivisen tytön Libanonissa vuonna 1980.

 Maailman pakolaistilanne on pahempi kuin koskaan. Sota ja konfliktit pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään suojaa muualta. Syyrian sotaa on paennut yli neljä miljoonaa ihmistä.
Syyrian pieni naapurimaa Libanon on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan ottanut vastaan
miljoona syyrialaispakolaista, vaikka maassa on ennestään satoja tuhansia pakolaisia.

Helsingin työväenopistossa on esillä valokuvanäyttely, joka kertoo Libanonin ja Syyrian pakolaisleireistä eri vuosikymmenillä. Mukana on valokuvia muun muassa professori Merja Salolta ja filosofian tohtori Leena Sarasteelta. Näyttely oli viime syksynä esillä Pasilan kirjastossa.

Merja Salo kuvasi Libanonia vuonna 1980. Silloin filmille tallentui kuva valkoiseen huiviin pukeutuneesta naisesta keskellä väkijoukkoa. Valkoinen liina erottuu häikäisevänä pilkkuna harmaan massan keskeltä.
”Kuva on otettu juttukeikalla Beirutissa palestiinalaisten nuorten harjoitusleirillä, jossa oli enimmäkseen tyttöjä. Kävimme leirillä Suomen tietotoimiston toimittajan  Eeva Valjakan kanssa. Olin tuolloin itsekin töissä STT:ssä, ulkomaanosastolla toimittajana, mutta lähdin kuvaajaksi mukaan juttumatkalle”, Merja Salo kertoo.

He tunsivat Libanonissa  sairaanhoitaja Marja-Leena Orabyn, joka työskenteli Punaisen ristin tehtävissä palestiinalaisten pakolaisleireillä Sabrassa ja Shatilassa.
”Hänen kauttaan pääsimme sairaaloihin ja tapaamaan yksityisiä ihmisiä. Luvassa oli myös Jasser Arafatin haastattelu, jota tosin emme saaneet.”

Kuvat julkaistiin STT:n kautta ja levisivät eri lehtiin. Leena Saraste pyysi Merja Salon kuvia omaan näyttelyynsä, ja ne ovat kiertäneet siitä saakka eri näyttelyissä.

”Kuvaustilanne oli sellainen, johon valokuvaaja varmaan vaistomaisesti aina reagoi: tumman väkijoukon keskellä on jokin valon avulla erottuva elementti, tässä tapauksessa tytön valkoinen huivi. Myös hänen kasvonsa ja ilmeensä olivat klassisen kauniit. En tiedä tytön nimeä enkä muista, mikä tämän koulutusleirin tavoite täsmälleen oli”, Merja Salo muistelee.
Leena Saraste kuvasi Jasser Arafatin 1982.



Leena Saraste sai palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin kuvatuksi, kun Arafat oli lähdössä Beirutista 30. elokuuta 1982 Libanonin sodan vuoksi.
”Beirutin Commodore-hotelli oli täynnä lehdistöä. Siellä arvailtiin kuumeisesti, missä Arafat olisi valmistautumassa lähtöön. Vaihtoehtoja tuntui olevan rajattomasti. Onnekkaasti osuin oikeaan paikkaan ja pääsin vielä portille etummaiseksi, mukanani vain pieni Minox.  Nostin kevyen kameran suorin käsin niin korkealle kuin mahdollista, ja onnistuin, näkemättä, rajaamaan kuvan niin, että pienikokoinen Arafat on libanonilaisten liittolaisten ympäröimä.  Jäljellä oli vain muutama ruutu diafilmiä. Televisiokuvaajat  tunkeutuivat eteeni. Tämä ruutu jäi ainoaksi. Televisio kertoi perheelleni, että olen kunnossa. Mikään muu kommunikaatio ei silloin toiminut”, Leena Saraste muistelee.
Leena Sarasteen kuva enosta ja lapsista.



Pakolaisena omalla maallaan ja naapurimaissa –valokuvanäyttely on esillä Helsingin työväenopiston aulagalleriassa maaliskuun loppuun saakka, Helsinginkatu 26, toinen kerros.  Näyttelyssä on esillä Leena Sarasteen ja Merja Salon valokuvia pääosin 1980-luvulta sekä Laura Junka-Aikion ja Jarkko Tiitisen kuvia 2000-luvulta.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan