Tilastokeskus: Tietokone kuuluu suomalaisten viikonloppuun





Viikonloppuisin tavataan ystäviä vähemmän kuin 1980-luvulla. Vappuna tanssittiin Vallilassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Tietokoneen ruudun katselu vie yhä enemmän vapaa-aikaa, ja televisiokin lohkaisee ison osan suomalaisten ajankäytöstä, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemasta uudesta artikkelikokoelmasta Ajassa kiinni ja irrallaan – Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa.
Tietokoneen parissa vietetään sunnuntaisin aikaa keskimäärin 41 minuuttia, arkisin ja lauantaisin noin puoli tuntia. 

Television katselu on lisääntynyt viime vuosikymmeninä sunnuntaisin parillakymmenellä minuutilla. Lukeminen on vähentynyt saman verran.Työssäkäyvät suomalaiset viettävät viikonloppuisin aiempaa vähemmän aikaa yhdessä muiden kanssa. 


Sunnuntaisin on puolta vähemmän aikaa tavata tuttavia kuin 1980-luvulla. Myös perheen kanssa seurustellaan viikonloppuisin aiempaa vähemmän. Entistä harvempi suomalainen osallistuu viikonloppuisin vapaaehtois- ja järjestötoimintaan. 
Lauantai on viikon ”huoltopäivä” ja sunnuntai viikon lepopäivä.
 Sunnuntaina nukutaan lähes kaksi tuntia enemmän kuin arkipäivinä ja tunti enemmän kuin lauantaina. Viikonloppuna liikutaan ja ulkoillaan parikymmentä minuuttia enemmän kuin arkisin.

Eri maiden välillä on selviä eroja ajankäytön rytmeissä, selviää Tilastokeskuksen artikkelikokoelmasta.
 Kansainvälisen ajankäyttötutkimuksen aineiston avulla on tarkasteltu arjen ja viikonlopun vuorokausirytmejä Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa. Espanjalaisista noin puolet on hereillä sekä arkena että viikonloppuna vielä puolen yön aikaan. Suomalaisista ja ruotsalaisista valtaosa nukkuu puolen yön aikaan sekä arkisin että viikonloppuisin.

Noin joka kymmenes espanjalainen nukkuu päiväunet iltapäivällä klo 16. Myös italialaiset ja ranskalaiset nukkuvat päiväunia, mutta Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian ajankäyttöaineistot eivät paljasta erityisiä päiväuniaikoja.

Artikkelikokoelman kirjoittajat ovat Aalto-yliopiston, Edinburghin, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen, Metallityöväen Liiton ja Tilastokeskuksen tutkijoita ja asiantuntijoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neuvosto-Virossa opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa, ruplalla sai kolme olutta, mutta farkut maksoivat 180 ruplaa - Viron kansallismuseo Tartossa kertoo Viron historiasta kivikaudesta nykyaikaan