Taidetta, tarinoita, journalismia

Evacuation from Helsinki 1939. Photos: Central Union of Consumer Co-operatives The old black and white photos are very charming. While viewing them you can feel the history. The photos tell how people once used to live and what kind of was  the environment around them: their homes, clothes, workplaces. New born babies in Kotka in 1950s. At the Finnish Museum of Photography you can now see how Finns lived 1922-1969. And what is best you can look  the photos also on Flickr . The exhibition is based by images from the collections of the Central Union of Consumer Co-operatives. Images of urbanization, industrialization and the emergence of consumer culture and the welfare tell about Finnish society. The vantage point is the working class. Photos show how workers moved from villages to cities and started to work in factories. The sweetiest part of the collection is photos from ch ildren. During the Winter W ar in 1939 some of them had to leave their homes...

Viva maalaa ja nauraa. Kuva Sirpa Pääkkönen Viikon ihanin uutinen oli se, että kuvataiteilija Viva Granlund sai Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnon. Viva jos kuka on ansainnut sen. Viva on kivunnut haalarit yllä   nosturin nokkaan tai tikapuille  ja maalannut seinille ja tunneleihin muraaleja. Harmaat alikulkutunnelit ja sillanaluset saavat aivan uuden merkityksen, kun Viva maalaa niihin elämää kihiseviä värikkäitä, usein sarjakuvamaisia kuvia. Vivan muraaleja on muun muassa Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväylä Baanalla. Luolamaalaus   Opintoputki   syntyi Vivan kokoaman taiteilijaryhmän yhteistyönä Kaisaniemen metroasemalle 2006. Sarvipäitä on mukava katsella, kun kulkee tunnelissa ja usein siellä soi myös katumusiikki. Opintoputki Puhun Vivasta, koska minulle Viva Granlund on Viva. Muistan lapsuuden kesät, kun herkkä ja taiteellinen tyttö tuli Pohjanmaalle viettämään kesiä Ylistaroon mummolaan. Vi...

Karelian house, Bomba, Nurmes. Photos: Sirpa Pääkkönen Finland will celebrate its 100th birthday. Finland got independence 6 th December 1917. From late 12 th century Finland was an integral part of Sweden. In 1809 Finland was incorporated into the Russia Empire as the autonomous Grand Duchy of Finland. Following the 1917 Russian revolution Finland declared itself independent. Archipelago. So we’ll get a big celebration. What do foreigners usually know about Finland? We have thousands of lakes. In Lapland the sun will shine all night long in the summer, but in wintertime the darkness covers the country. If you are lucky you can see northern lights and they are amazing. Reindeer you’ll meet very likely and the Santa Clause in Lapland. That’s why children from all over the world love to travel to Lapland. You can also learn something about Finland by looking statistics from T he Statistics Center of Finland , Statistics Finland. Let’s see what we can find out. F...

Vasily Kandinskyn maisemamaalaus taiteilijan varhaiskaudelta. Jos matka suuntautuu lähiaikoina Pietariin, kannattaa käväistä Venäläisen taiteen museossa . Siellä on 4. joulukuuta saakka esillä venäläisen avantgardismin uranuurtajan Vassily Kandinskyn (1866-1944 ) näyttely. Näyttely on rakennettu kiinnostavan vuoropuhelun muotoon. Kandinskyn maalauksia ympäröivät teokset, joista taiteilija sai vaikutteita tai joiden syntyyn taiteilija itse vaikutti. Kandinskyllä oli seuraajia ja jäljittelijöitä. Aivan näyttelyn alussa tuntuu siltä kuin astuisi kansatieteelliseen museoon. Esillä on paljon kansatieteellisiä esineitä ja taideteoksia. Linkki Kandinskyyn on siinä, että taiteilija opiskeli nuorena etnografiaa. Hän teki tutkimusmatkan muun muassa Vologdan alueelle ja tutki siellä kansanperinnettä. Kandinsky: Talot kukkulalla Kansantaide heijastui Kandiskyn varhaisajan taiteeseen ja niin myös ikonit. Näyttelyssä on paljon pieniä maisemamaalauksia ja kuvia pikkukylistä, j...

SA-kuva-arkisto. Kotoa on korpeen tullut kirje. Kuvattu Petsamossa Luottojoella 1942. Suomen käymät sodat loivat vaikenemisen kultturiin. Vuoden 1918 sisällisodan kokemuksista ei puhuttu. Talvisodan ja jatkosodan jälkeen sodan kokeneet sotilaat kätkivät kokemukset mielensä pohjalle. Sodasta sopi puhua vain omissa veteraaniporukoissa. Tieto-Finlandialla palkitun Ville Kivimäen mukaan Suomessa elää sitkeästi myytti, että sodasta ja sen aiheuttamista traumoista ei puhuta. Myytti on kuitenkin vain osa totuutta. Sotakokemukset elävät elokuvissa, kaunokirjallisuudessa, tietokirjallisuudessa ja teatterissa. Niihin palataan toistuvasti. Ville Kivimäki puhui viime viikonloppuna sodan aiheuttamista traumoista ensimmäisessä valtakunnallisessa kriisi- ja traumakonferensissa, jonka järjestäjinä olivat Traumaterapiakeskus ja Psykologiliitto . Kivimäen mukaan sanaa trauma ei tunnettu 1940-luvulla. Suomi oli tuolloin hyvin erilainen paikka kuin nykyinen hyvinvointi-Suomi. 1940-luvu...

Elisabeth Rehn toivoi, että ihmiset välittäisivät enemmän toisistaan. Kuva Kirsti Palonen Entinen puolustusministeri ja YK:n monissa tehtävissä toiminut Elisabeth Rehn herätteli suomalaisten omaatuntoa avatessaan lauantaina valtakunnallisen kriisi- ja traumakonferenssin Helsingissä. Hänen mielestään toisista ihmisistä välittäminen on vähentynyt Suomessa. Ihmisoikeuksia tallataan esimerkiksi levittämällä   pakolaisista loukkaavia kuvia. Sosiaalisessa mediassa ja muualla mediassa leviää kuvia sodan uhreiksi joutuneista lapsista, joilta on riistetty oikeus yksityisyyteen. Lapset tuijottavat lasittunein silmin ja verisinä kameraa. ”Heiltä viedään ihmisyys, kun heidän kuviaan käytetään näin”, Rehn sanoi avajaispuheessa. Rehn otti kantaa Suomen pakolaispolitiikkaan. Hänen mielestään Suomessa on tilaa useammille pakolaisille kuin mitä nyt on suunniteltu. Jatkosodan jälkeen Suomi selviytyi hyvin 400 000 karjalaisen asuttamisesta. ”Samalla lailla paljon vauraammal...

Kuvat: Sirpa Pääkkönen Hau, hau ja miau . Suomalaisissa perheissä asuu yhä enemmän koiria. Toiseksi suosituin lemmikkieläin on kissa. Tilastokeskus julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan 35 prosentilla suomalaisista on joku lemmikkieläin. Luku on noussut neljässä vuodessa, sillä vuonna 2012 lemmikkieläin oli 30 prosentissa talouksista. Ainakin yksi koira on nyt 22 prosentilla talouksista ja ainakin yksi kissa 15 prosentilla talouksista. Neljällä prosentilla kotitalouksista on sekä koira että kissa. Muiden lemmikeiden osuus on pieni. Kotitalouksilla oli alkuvuonna 2016 kaikkiaan noin 800 000 koiraa, kun vuonna 2012 koiria oli noin 630 000. Entistä useammassa kotitaloudessa on kaksi koiraa toistensa seurana. Kotitalouksien kissojen määrä ei ole lisääntynyt neljässä vuodessa, vaan on liki ennallaan, noin 600 000 kissaa. Koira on siis kirinyt etumatkaa kissoihin nähden suosikkieläimen paikassa. Keskustelun voi silti virittää ikuisuuskysymyks...