Taidetta, tarinoita, journalismia

SA-kuva-arkisto. Kotoa on korpeen tullut kirje. Kuvattu Petsamossa Luottojoella 1942. Suomen käymät sodat loivat vaikenemisen kultturiin. Vuoden 1918 sisällisodan kokemuksista ei puhuttu. Talvisodan ja jatkosodan jälkeen sodan kokeneet sotilaat kätkivät kokemukset mielensä pohjalle. Sodasta sopi puhua vain omissa veteraaniporukoissa. Tieto-Finlandialla palkitun Ville Kivimäen mukaan Suomessa elää sitkeästi myytti, että sodasta ja sen aiheuttamista traumoista ei puhuta. Myytti on kuitenkin vain osa totuutta. Sotakokemukset elävät elokuvissa, kaunokirjallisuudessa, tietokirjallisuudessa ja teatterissa. Niihin palataan toistuvasti. Ville Kivimäki puhui viime viikonloppuna sodan aiheuttamista traumoista ensimmäisessä valtakunnallisessa kriisi- ja traumakonferensissa, jonka järjestäjinä olivat Traumaterapiakeskus ja Psykologiliitto . Kivimäen mukaan sanaa trauma ei tunnettu 1940-luvulla. Suomi oli tuolloin hyvin erilainen paikka kuin nykyinen hyvinvointi-Suomi. 1940-luvu...

Elämään kuuluu vastoinkäymisiä, surua ja luopumista. Joillekin taakka on raskaampi kuin toisille. Lapsuudesta on voinut saada huonot eväät elämälle. Kun vastaan tulee sietämättömiä kokemuksia, niiden painon alla voi murtua. Ihminen traumatisoituu. Syitä traumatisoitumiseen on monia ja myös oireiden kirjo on laaja: raivosta vetäytymiseen ja kyvyttömyyteen toimia arjessa. Selvitäkseen ihminen tarvitsee hoitoa. Trauman hoitoon on kehitetty monia menetelmiä, muun muassa psykoterapiaa ja ryhmämuotoista terapiaa. Finlandia-talolla Helsingissä järjestetään 11.-12. marraskuuta ensimmäinen valtakunnallinen kriisi- ja traumankonferenssi, jossa alan työntekijät, opiskelijat ja muut kiinnostuneet kohtaavat toisiaan. Ohjelmassa on 58 luentoa, joissa kerrotaan trauman eri puolista ja niiden hoidosta. Luentojen aiheita ovat muun muassa traumatisoitumisen vaikutus vanhemmuuteen, raiskauksen kokeneen kriisihoito, mielen murtuminen sotavammana, trauman periytyminen perheessä...