Taidetta, tarinoita, journalismia

Sirpa Pääkkönenj, teksti ja kuvat Kiasmalla lienee hitti Grayson Perryn näyttelyssä. Ainakin sunnuntaina väkeä oli niin, ettei sekaan meinannut mahtua. Perryn työt ovat jännittävällä tavalla hauskoja ja traagisia, houkuttelevia ja luotaantyöntäviä, taitavia ja kömpelöitä. Ennen kaikkia niissä on loputon määrä tarinoita. Niissä vilahtavat brittiläinen lähiöelämä, politiikka, maailman historia, transsukupuolisuus, perhedraamat, uskonto, mainoskuvat ja jopa sadomasokistinen seksi.  Kuvissa seikkailee taiteilijan transvestiittinen alter ego, Claire. Ihminen voi olla yhtä aikaa mies ja nainen. Taiteilija kuvaa ihmistä myös avaamalla näkymän ihon alle. Siellä pursuaa suolia. Myös lapsuuden nallekarhu, Alan Measles esiintyy monissa teoksissa. Se pääsee muun muassa ajelemaan lasten lelua muistuttavalla moottoripyörällä. Kriittistä kuvastoa on mukana kuuden ison seinävaatteen sarjassa, jossa taiteilija kuvaa Britannian luokkaeroja. Tulkintaa voivat auttaa monien teosten tek...

Jazzristeilyllä. Jokilaiva lipuu Nevan pehmeästi keinuvilla aalloilla. Ohi vilahtavat Talvipalatsin komea barokkinen julkisivu, Pietari Paavalin linnoitus ja monet rantakadun komeat rakennukset. Laivalla soi jazz. Yläkannella kokeneet harmaahiuksiset soittajat lohtivat soittimistaan  dixielandin sävelmiä. Pasuuna puhaltaa voimkkaan töräyksen. Klarinetti, banjo, basso ja rummut seuraavat säveltä. Alakerrassa soi modernimpi jazz, jota naislaulaja tulkitsee vahvalla ja tunteikkaalla äänellään. Tällaista on Kvadrat-jazzlaivan jazzristeilyllä, joita järjestetään keskäkuukaisina Pietarissa.  Erityisen upeita risteilyt ovat elokuun tummina iltoina, kun Nevan monet sillat ja rakennukset ovat valaistuja ja suihkulähteistä pulppuaa vesi sateenkaaren eri väreissä. Jazzristeilyllä. Pietarin jazztarjonta on parin viime vuosikymmenen aikana laajentunut paljon, ja uusia klubeja syntyy vanhojen rinnalle. Perinteisimpiin paikkoihin kuuluvat Jazzfilharmonia ja JFC-jazzk...

Sillamäen kaupungintalo ja kulttuuritalo. Seison portailla Sillamäen Kulttuuritalon edessä. Räntä ja tuuli piiskaavat poskiani, mutta en välitä. Ajattelen vain, että vau miten kiinnostavaa ja erilaista. Edessäni on viivasuora puistokatu, joka vie suoraan merelle. Sitä reunustavat kauniit keltaiset talot tiukassa ojennuksessa. Takanani kohoaa rakennus, jossa näyttää olevan kirkontorni. Se ei kuitenkaan ole kirkko vaan kaupungintalo. Tälläinen oli ensimmäinen kosketukseni Sillamäen kaupunkiin viime syksynä. Vannoutuneena Viro-fanina olin kiertänyt vuosien ajan maata ristiin rastiin, etelästä pohjoiseen, Tallinnasta Tarttoon ja Saarenmaalle. Olin tilanteessa, jossa on moni muukin Viron kävijä. Osa maasta on hvyinkin tuttu, mutta maan itäosat Rakveren takana vielä tuntematonta Viroa. Aloin tutustua Itä-Virumaahan ja sieltä löytyikin minulle uusi jännittävä Viro. Sillamäen kaupunki kiinnostaa tietysti jo historiansa vuoksi. Neuvostoaikana se oli suljettu kaupunki, koska siellä jal...

Suomen sisällissodasta on kulunut tänä vuonna sata vuotta. Se on aihe, joka tarjoaa yhä maaperää kirjallisuudelle, taiteelle ja tutkimukselle. Maa jakautui kahtia, eivätkä kaikki haavat ole vieläkään umpeutuneet. Sodan seurauksista on viime vuosina puhuttu muun muassa ylisukupolvisena traumana, jossa selittämätön paha on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Heidi Köngäs osaa romaaneissaan tuoda historian lähelle lukijaa. Edellisessä romaanissaan Hertta hän kertoi poliitikko Hertta Kuusisen tarinan. Romaanissa Sandra hän kuvaa viiltävästi yhden perheen ja suvun tarinan julmassa ja armottomassa sisällissodassa. Sandra on kuvaus myös selviämisestä suuressa köyhyydessä, jossa ihmiset ovat langanlaihoja raatajia. Välillä pitää riipiä metsästä marjoja ja ketunleipiä suuhun tai käydä naapurissa pyytämässä hieman jauhoja ruisleipään, kun kotona odottaa monta ruokittavaa suuta. Sandran tarina alkaa siitä, että köyhän perheen tytär joutuu huutolaislapseksi ja joutuu eroon lä...

Olavi Koistinen vieraana Kumpulassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen Olavi Koistisen esikoisnovellikokoelman Mies, joka laski miljardiin tarinat ovat yhdistelmä  pähkähullua absurdismia ja viiltäviä totuuksia elämästä. Niissä on tunnistettavuutta, vaikka vastaavaanlaiset tapahtumat eivät olisi aivan omalle kohdalle sattuneet. Kaikissa kymmenessä novellissa pääosassa on mies. Miehet ovat erinäköisiä, erikokoisia, eri-ikäisiä ja erilaisilla älynlahjoilla varustettuja, mutta yhteistä on se, että kaikille sattuu ja tapahtuu. Tapahtuma voi olla niinkin pieni kuin puhelinsoitto pankkiin novellissa Jos asianne koskee säästämistä , jossa puheluun vastaa robotti. Robotin ja tarinan päähenkilön keskustelusta Koistinen kasvattaa elämänmakuisen ja  surumielisen novellin, jonka loppuratkaisu jää avoimeksi monelle tulkinnalle. Siinä voi nähdä onnellisen lopun tai haikean päätöksen yhdelle elämänvaiheelle. Näin päättelivät kirjallisuuskerhoni jäsenet, kun novellikokoelmasta keskusteltiin l...

Suomessa on viime vuosina puhuttu enenevästi ylisukupolvisesta traumasta. Isien ja ätien traumaattiset kokemukset varjostavat seuraavien sukupolvien elämää ja usein käsittelemättömäksi  jäänyt paha olo siirtyy sukupolvelta toiselle. Suomella on ikäviä kokemuksia vuoden 1918 kansalaissodasta lähtien. Paljon pahaa tapahtui myös 1930-luvulla, ja sotakokemukset talvi- ja jatkosodassa vaikuttivat kokonaisen sukupolven elämään. Historian synkät luvut ovat hyvää materiaalia elokuville. Kammottavuudessaankin ne antavat  kasvot ihmisten kärsimykselle. Vähemmän tunnettu historian sivu on amerikansuomalaisten matkustaminen Neuvostoliittoon rakentemaan utopistista onnelaa. Yhdysvalloista muutti tuhansia ihmisiä Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa pörssiromahduksen ja laman kuristaessa maata. Heidän mielessään välkkyi parempi tulevaisuus, mutta totuus ei vastannut haaveisiin. Amerikansuomalaisia Yhdysvalloista lähti noin kuusituhatta. Tästä kertoo AJ Annilan ohjaama Ikitie , joka pe...

Kjell Westö. Kuva: Otava. Kjell Westön odotetun uutuusromaanin Rikinkeltainen taivas minäkertoja on kirjailija, jonka uraan mahtuu menestystä ja floppeja. Omalla urallaan Westö on kirjoittanut enimmäkseen hienoja teoksia, vaikka väliin mahtuu jokunen hieman vaatimattomampikin teos. Rikinkeltainen taivas kiilaa Westön parhaiden teosten joukkoon Missä kuljimme kerran -romaanin vanaveteen. Rikinkeltainen taivas on tavattoman monisyinen sukupolviromaani, jossa kirjailijan ja hänen ystäviensä ja rakastettujensa elämää seurataan yli neljäkymmentä vuotta. Neljää sukupolvea kuvaava romaani alkaa 1960-luvun lopusta ja etenee nykyaikaan. Lapsuus ja nuoruus saavat perusteellisen, noin sadan sivun mittaisen kuvauksen. Se on vankka pohja, joka auttaa ymmärtämään, miksi päähenkilöt kehittyvät sellaisiksi kuin kehittyvät. Heti on alussa paljastuu luokka-asetelma. Rabellien suku hienoine huviloineen edustaa suomenruotsalaista yläluokkaa. Tuleva kirjailija syntyy vaatimattoma...

Sumire , Miu ja kertojana toimiva nuori tokiolainen opettaja K.   Haruki Murakamin romaanin Sputnik – rakastettuni päähenkilöt ovat kaksi naista ja yksi mies, joiden tunteet kiertävät toisiaan kohtaamatonta rataa.  Sputnik rakastettuni sai ilmestyessään suomeksi 2000-luvun alussa nostetta ja kiittäviä arvosteluja. Jos se vielä on lukematta (kuten minulla oli) ja kaipaa hyvää kesälukemista,   kannattaa kipaista ostamaan kirjasta painettu pieni ja kevyt pokkari tai lainata romaani kirjastosta. Murakami pitää tarinan tiiviinä. Teksti ei rönsyile eikä Murakami kehittele sivupolkuja kuten hän tekee monissa laajemmissa romaaneissaan. Siinä on imua ja jännitystä, sillä päähenkilö Sumire katoaa. Miu ja opettaja K yrittävät selvittää, mitä tapahtui. Katoaminen ei ole kuitenkaan romaanin ydin. Itse näen ytimen siinä, että Murakami kuvaa ihmisen persoonallisuuden jakaantumista ja syvälle juurtunutta traumaa. On olemassa tässä maailmassa elävä, iältään neljääky...

Finally we got snow to Helsinki. Besides we got colors and light when the 9th annual Lux Helsinki festival started. Around the Senate Square in the middle of the city Lux Helsinki illuminates the historical buildings. In Kruununhaka you'll find beatifully illuminated quarters. The courtyard of the University of Helsinki’s Topelia building and the courtyard of the National Library are at use of light art.  The focal point of the festival is  Helsinki Cathedral, which is illuminated on all four sides. The Lux Helsinki will take place until Monday 9 January daily between 5pm and 10pm. The Lux Helsinki light festival is organised by the City of Helsinki. The event is coordinated by Producer Emma Lumme and produced by Sun Effects Oy. The artistic directors of the festival are Ilkka Paloniemi and Matti Jykylä.  Photos: Sirpa Pääkkönen

Antti Ritvanen. Kuva: Otava Antti Ritvasen esikoisromaanissa on Miten muistat minut on kauttaaltaan vahva psykologinen ote, onhan kirjailija itsekin psykologi. Romaani käy läpi hajonneen perheen ongelmia ja vaikeaa äiti-poika-suhdetta kuin antiikin tragedioissa. Samalla se viittaa suomalaiseen kulttuurielämään 1990-luvulta 2010-luvun alkuun. Fiktio lainaa kaikupohjaa todellisuudesta. Sivuilla vilahtavat suomalaiset, muusikot, kirjailijat, toimittajat. lehdet, kulttuuritapahtumat, pubit ja kaljakuppilat. Taustalla kaikuvat myös maailman tapahtumat ja kriisit kuten Irakin sota. Jesse syntyy vuonna 1976 kirjailijaäidin ja säveltäjä-tuottaja-isän perheeseen.   Ydinperheellä ei ole juuri mahdollisuutta onnistua. Äiti jättää pienen poikansa ja lähtee haahuilemaan maailmalle. Jesse jää isän ja uuden naisystävän hoiviin.  Kirjailija kuljettaa rinnakkain Jessen kasvutarinaa ja äidin paikoin hyvinkin menestyvää kirjailijanuraa miesseikkailujen ja viinahuurujen ke...

Vanha ambulanssi Petroskoissa kesällä 2015. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Kansilehdellä on Kauko Röyhkän nimikirjoitus, huomaan, kun olen lukenut sota-ajasta kertovan romaanin Kaksi aurinkoa . Vuonna 1996 ilmestyneestä ja monesti Röyhkän läpimurtoteokseksi luonnehditusta romaanista on otettu uusintapainos. Hyvä niin. Lukukokemus on samanaikaisesti raju ja vetävä. Romaani kertoo nuhjuisista muusikoista, jotka lähtevät jatkosodan loppuvaiheessa Äänislinnaan soittamaan ja laulamaan sotilaille. Viihdystysjoukoilla oli sodan aikana tärkeä moraalinen tehtävä pitää yllä mielialaa ja taistelutahtoa. Kodin kynttilät, Äänisen aallot, Lännen lokari ja Elämää juoksuhaudoissa soivat konserteissa ja lieventävät sotilaiden koti-ikävää. Petroskoissa on jäljellä sodankin aikana siellä olleita karjalaistaloja. Röyhkän romaanissa Äänislinnaan saavutaan vasta, kun kolmasosa kirjasta on jo luettu. Röyhkä pohjustaa elämässään nyrjähtäneiden sankariensa persoonia. Tärkeimmät henkilöha...