Taidetta, tarinoita, journalismia

Tallinnan piparkakkumania-näyttelyssä voi tänä vuonna ihailla muun muassa laululavaa, vanhaa riihtä, tuulimyllyjä, kannelta ja kirjahyllyä. Myös juhlavuosi Viro 100 näkyy näyttelyssä. Piparinäyttely järjestetään nyt 13. kertaa. Se on hauska perinne, joka tuo yhteen leipurit ja taiteilijat. Näyttelyyn osallistuu noin sata taiteilijaa. Näyttelyn lisäksi halukkaat voivat osallistua työpajoihin ja luoda itse piparitaidetta. Piparkoogimaani-näyttely 6. tammikuuta saakka Tallinnan design- ja arkkitehtuurigalleriassa, Pärnu mnt 6. 

Sillamäen kaupungintalo ja kulttuuritalo. Seison portailla Sillamäen Kulttuuritalon edessä. Räntä ja tuuli piiskaavat poskiani, mutta en välitä. Ajattelen vain, että vau miten kiinnostavaa ja erilaista. Edessäni on viivasuora puistokatu, joka vie suoraan merelle. Sitä reunustavat kauniit keltaiset talot tiukassa ojennuksessa. Takanani kohoaa rakennus, jossa näyttää olevan kirkontorni. Se ei kuitenkaan ole kirkko vaan kaupungintalo. Tälläinen oli ensimmäinen kosketukseni Sillamäen kaupunkiin viime syksynä. Vannoutuneena Viro-fanina olin kiertänyt vuosien ajan maata ristiin rastiin, etelästä pohjoiseen, Tallinnasta Tarttoon ja Saarenmaalle. Olin tilanteessa, jossa on moni muukin Viron kävijä. Osa maasta on hvyinkin tuttu, mutta maan itäosat Rakveren takana vielä tuntematonta Viroa. Aloin tutustua Itä-Virumaahan ja sieltä löytyikin minulle uusi jännittävä Viro. Sillamäen kaupunki kiinnostaa tietysti jo historiansa vuoksi. Neuvostoaikana se oli suljettu kaupunki, koska siellä jal...

Viru-hotelli täytti tänä vuonna 45 vuotta ja kun Suomikin täyttää sata vuotta, hotelli päätti tehdä erityisesti suomalaisille sopivan pienen matkaoppaan Tallinnaan. Polkuja ja mansikkapaikkoja, Tallinna suomalaisten suosittelemana on tiivis ja mukava käsikirja, josta kokenutkin Tallinnan matkailija voi löytää uusia vinkkejä. Kirja kertoo lyhyesti kaupungin historiaan liittyvistä paikoista. Se kirjaa museoita, kahviloita, luontokohteita ja Neuvostoaikaisen suljetun Tallinnan paikkoja. Tallinna on ääripäiden kaupunki, jonka toisella laidalla ovat keskiaikaiset rakennukset ja muistomerkit ja toisessa ääripäässä modernit, lasiseinäiset pilvenpiirtäjät. Se on myös kulttuurikaupunki, hyvinvointipalveluita tarjoava kaupunki, soppailijan kaupunki ja ulkoilijan kaupunki. Hauska idea kirjan toimittajilta on ollut pyytää tunnettuilta suomalaisilta heidän Tallinnan-vinkkejään.Tästä muutama suositus. Presidentti Tarja Halonen : "Kumun taidemuseo. Itse rakennus on suomalaisen ar...

Aikamiehet harjoituksissa. Kuka muistaakaan Iltatuulen viestin ? Se pysytteli Yleisradion suosituimpien laulujen listalla runsaat puolitoista vuotta 1960-luvun lopussa. Se ihana, se karmea laulu. Iltatuulen viesti jakoi huippuaikanaan mielipiteet jyrkästi. Nyt kun laulua kuuntelee Youtubesta, voi vain ihailla, miten komeasti miesten äänet sointuvat yhteen. Iltatuulen viesti teki tunnetuksi Aikamiehet-lauluyhtyeen, joka on edelleen hyvissä voimissa ja järjestää vuosittain lukuisia konsertteja. ”Aikamiehet koottiin vuonna 1964 levyttämään Iltatuulen viestiä . Siihen tuli laulajia Työväen mieskuorosta ja muista kuoroista. Laulu levytettiin kerta otolla Kirjan talolla. Levytystä johti George de Godzinsky ”, Kuoron nykyinen johtaja Märt Ratassepp kertoo. Levytyksen jälkeen  laulajat palasivat omiin kuoroihinsa, ja Aikamiehet-lauluyhtye eli hiljaiseloa muutaman vuoden. Kun Iltatuulen viesti alkoi soida radiossa, yhtye koottiin taas ja se on toiminut virkeästi siitä...

Nukke 1920-luvulta. Pettuleivästä äitiyspakkaukseen. Siinä on suomalaisten esineiden kaari sadan vuoden perspektiivillä. Designmuseossa avattu  100 esinettä Suomesta -näyttely kertoo suomalaisille tärkeistä esineistä. Näyttelyyn on valittu yksi esine jokaiselta Suomen itsenäisyyden sadalta vuodelta.  Näyttelyn kuraattorit ovat kirjailija ja taidehistorioitsija  Anna Kortelainen sekä muotoilija Pekka Toivanen . Esineet on kuvattu myös nettiversioon , josta pääsee katsomaan, mitkä esineet tunnistaa ja miltä ajalta ne ovat peräisin.  ( 100objects.fi ) Kahvia. Osaan kuvista on liitetty suomen- tai englanninkielinen video, joissa kerrotaan hauskasti esineistä. Metsäperinteen taitaja Reino Halin selvittää kädestä pitäen, miten ruisleipätaikinaa jatkettiin pettujauhoilla ja miten leipä saatiin kohoamaan uunissa, kun Suomi kärsi nälänhädästä syksyllä 1917. Tom of Finland -essu. Pikkutyttöjen unelma lienee ollut Saksassa valmistettu tyttön...

Kuresaari Saarenmaalla. Viro viettää itsenäisyyspäiväänsä 24. helmikuuta. Nyt juhlitaan 99. syntymäpäivää. Vuoden kuluttua Virossa juhlitaan pyöreitä vuosia. Silloin Viron tasavalta täyttää sata vuotta. Minulle Viro on hyvin tärkeä maa ja syitä on monia. Ihmiset . Tunnen lukuisia sydämellisiä, lämpimiä, syvällisiä ja huumorintajuisia virolaisia. Virolainen halaa, kun tapaa ystävän. Hän nauraa silmät säteillen ja osoittaa, miten iloinen on tapaamisesta. Virolainen tanssii ja laulaa. Viiden vuoden välein järjestettävät laulu- ja tanssijuhlat Tallinnassa on valtava juhla, josta virolaiset sanovat, että muut eivät voi edes ymmärtää, miten merkityksellisiä ne ovat virolaisille. Kuorot marssivat tunteja kestävässä kulkueessa keskustasta laululavalle kuoroasut päällä. Laululavalle tuodaan soihtu, joka nostetaan soihtutelineeseen ja ilmapallot lentävät pitkin taivasta. Pieni laulaja palaamassa Tallinnan laulujuhlilta Saarenmaalle 2014. Tuhannet kuorolaiset nousevat laululavalle...

Maaginen puu Piispanlinnan pihalla Kuressaaressa Saarenmaalla. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Suomessa halataan tällä viikolla puita. Tunnustan: olen itsekin halannut puita. Se tapahtui kesällä 2015 Saarenmaalla Virossa   Lea Kömin valokuvauskurssilla. Kurssin aiheena oli maaginen Saarenmaa ja toki siihen kuului puiden halaaminen yksin ja ryhmässä. Saarenmaalla on isoja, yli satavuotiaitakin puita. Yhden ihmisen sormet eivät yllä kaikkien puiden runkojen   ympärille, vaan puun halaamiseen tarvitaan useampi ihminen. Sellainen pyökki kasvaa esimerkiksi Piispanlinnan kupeessa Kuressaaressa. Orissaaren tammi. Hyvin vaikuttavan näköinen tammi löytyy Orissaaren stadionilta. Se voitti vuonna 2015 Euroopan vuoden puu –tittelin. Noin 150 vuotta vanha tammi seisoo keskellä Orissaaren jalkapallokenttää. Aluksi paikalla oli vain pieni jalkapallokenttä, jonka vieressä tammi kasvoi.  Stadionia laajennettiin, kun Viro kuului Neuvostoliittoon. Puuta ei saatu irrotetuksi ...

Katunäkymä Kuressaarssa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Kesääni on kohta kymmenen vuotta kuulunut viikon matka Kuressaareen. Useille virolaisille ja suomalaisille Viron kesäpääkaupunki on Pärnu, mutta minulle se on Kuressaari, Saarenmaan kaunis ja romanttinen pääkaupunki. Siellä mukulakivet   mutkittelevat 1700-luvulla ja 1800-luvulla rakennettujen puutalojen välissä. Pienet puutarhat ja ruusutarhat koristavat taloja. Keskustorilla kohoaa muutama arvorakennus 1600-luvulta: raatihuone ja vaakahuone. Vaakahuoneen hauskannäköinen  julkisivu on rakennettu porrasmaisesti dolomiittikivestä. Kuressaari säilyi historiallisessa asussa, koska Saarenmaa oli sotilastukikohta, kun Viro kuului Neuvostoliittoon. Mantereelta sinne pääsi, jos sukulaiset lähettivät kutsun. Passi piti olla mukana.  Keskusaukion vieressä torilla käsityöläiset, puutarhurit ja marjanpoimijat kauppaavat tuotteitaan. Ostakaa, ostakaa litra mansikkaa, virolainen villapaita tai puinen pannunalust...

Greenish tartan taffeta dress with train decorated with dark green stripes and buttons. Europa, about 1860. Photos: Sirpa Pääkkönen If you are interested in the history of women’s mode, at the museum of Kumu in Tallinn. you’ll find a good collection of Victorian style mode. The exhibition shows how wealthy women dressed on-words from 1850th. A hat. The exhibition is based on  the collection of Alexandre Vassiliev . He is fashion historian, stage designer and collector of Russian origin. There is foundation under his name. The foundation owns nearly 10 000 historical costume from the 18th to the 20th centuries. Two years  ago at Kumu there was a very good exhibition of Art deco style, also from his collection. The exhibition Poetry and Spleen at the contemporary art museum Kumu in Tallinn Estonia consists 50 costumes and more than 150 accessories and photos. The Vicorian era got its name from English queen Victorian (1837-1901)....