Taidetta, tarinoita, journalismia

Maria Pettersson on kirjailija ja Journalisti-lehden päätoimittaja. Kuva: Teos Sirpa Pääkkönen, teksti   M aria Petterssonin lapsena alkanutta kiinnostusta historiaan voi kiittää siitä, että lukijalle on tarjolla tietoa lähes sadasta huimapäisestä naisesta historian eri vaiheissa. Pettersson pettyi lapsena siihen, että historiankirjoitusta hallitsivat miesten uroteot ja tarinat. Hän alkoi kahmia käsiinsä kirjoja, elokuvia ja lehtiä, joissa kirjoitettiin sinnikkäistä, rohkeista ja erikoisista naisista. Hän jatkoi harrastustaan aikuisena, ja naisten tarinoista syntyi tietokirja Historian jännät naiset. Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprisessoja (Atena, 2020). Pettersson kirjoittaa mukaansatempaavasti ja osoittaa samalla historiantuntemuksensa. Näiden naisten tarinoiden parissa viihtyy, vaikka niitä välillä kauhisteleekin. Naisia yhdistää rohkeus ja ehdoton omistautuminen sille, mitä he kulloinkin tekevät. Pettersson jaottelee kirjansa tiedenaisten, hallitsijoiden, taitei...

Osuipa käteen hieno omaelämänkerrallinen pienoisromaani, Kim Thuyn Ru . Kanadassa asuva kirjailija palaa muistoissaan 1970-luvun Vietnamiin ja venepakolaisuuteen. Thuy oli kymmenenvuotias, kun hän pakeni Vietnamista perheensä kanssa vuonna 1978. Pakomatka vei hänet Kanadaan Montrealiin. Ru on kirjoitettu pieninä välähdyksinä ja lyhyinä kappaleina. Silti kirjaan mahtuu kokonainen elämä, sodan varjostama lapsuus, pakomatka Siamianlahden yli, malesialaisen pakolaisleirin surkeus ja uusi alku Kanadassa. Thuy kuvaa venematkan ahtaassa ruumassa ja pakolaisleirin ankeuden niin aistivoimaisesti, että niiden lika ja löyhkä melkein tuntuvat lukijan nenässä. Pakomatkalla aluksen vatsassa taivas ja helvetti syleilvät toisiaan. Paratiisi lupaa parempaa tulevaisuutta, helvetti heijastaa pakolaisten kaikkia mahdollisia pelkoja nälkäkuolemasta kädestä käteen kiertävään pottaan pissaamiseen saakka. Muistoissa välkkyy myös ylellinen elämä perheen varakkaassa kodissa, josta perhe j...

Kolpakot olivat joka kodin ylpeys. Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat Viro täytti helmikuussa sata vuotta ja juhlat sen kun jatkuvat. Viron lisäksi naapuria juhlii pitkin vuotta myös Suomi. Viroon on saanut tutustua muun muassa monissa näyttelyissä. Yksi kiinnostava näyttely on Tampereen Vapriikissa. Vapauden tarinat -näyttely kertoo kahdeksan tarinaa Virosta, joiden kautta hahmottuu kuva Viron historiasta ja nykyajasta. Yksityiskohta historiallisesta valokuvasta. Tarinat kertovat muun muassa virolaisista perinteistä, olutkulttuurista, viron kielestä, musiikista ja maasta tietotekniikan edelläkävijänä. Olutkolpakoissa koristekuviot ja merkit ovat oma kielensä. Kolpakot ovatkin yksi virolaisen kansanperinteen tunnetuimmista esinelajeista. Kolpakoihin kirjailtiin suojelevia merkkejä ja onnenmerkkejä, jotka viittaavat muinaisiin uskontoihin. Näyttelyn kolpakot ovat Viron Kansallismuseon kokoelmista, jossa niitä on liki kolmetuhatta. Kolpakot olivat aikoinaan jokai...

Rosa Liksom vie lukijan Lapin maisemiin. Yli puoli vuotta meni jonottaessa, mutta lopulta se oli kädessä: Rosa Liksomin Everstinna . Kun ahmaisin romaanin parissa illassa, olin vain tyytyväinen, että kirjastossa jonotetaan hyvää kirjallisuutta. Suomi on edelleen kirjallisuuden lukijoiden maa, vaikka pikaviestit ja internet ovat tulleet jakamaan ihmisten ajankäyttöä. Rosa Liksom kirjoittaa taattua laatua ja nyt hurmaava meänkieli tuo Everstinnaan  hienon lisämausteen. Aiheidensa puolesta romaani on julma ja raadollinen, mutta murre pehmentää lukukokemusta niin, ettei lukeminen muutu raskaaksi tai piinalliseksi. Rosa Liksom. Kuva: Pekka Mustonen/Like Satavuotiaan Suomen sodissa ja historiassa riittää ammenettavaa kirjallisuudelle ja taiteelle. Myös ihmisen psyykeen syväluotaaminen on ikuisuusaihe. Rosa Liksom kuvaa koukuttavasti Suomen historian raskaita sotavuosia. Sen rinnalle nousee kylmäävä kuvaus kirjan toisen päähenkilön, everstin, jakaantuneesta persoonal...

Maimu Berg luennoi Töölön kirjastossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen Sata vuotta on valtion kuten myös kirjallisuuden historiassa pitkä aika, mutta voi sen tiivistää myös puoleen tuntiin. Näin teki virolainen kirjailija Maimu Berg Tuglas-seuran järjestämässä lukijatapaamisessa Töölön kirjastossa virolaisen kirjallisuuden viikolla. Virolaisen kirjallisuuden kirjoittaminen ja kustantaminen pääsi Bergin mukaan hyvään vauhtiin 1900-luvun alussa. "Vuonna 1917 kirjaa ei otettu enää yhtä vakavasti kuin ennen. Silloin perustettiin kirjailijayhdistys Siuru ja kirjallisuutta alettiin tuoda esille uudelle tavalla. Nimi Siuru tuli kansalliseepos Kalevipoegista ja se viittaa lintuun tai naiseen", Berg sanoi. Siuru-albumi ilmestyi 1917–1919.  Siurun jäseniä olivat muun muassa runoilijat  Johannes Semper , Marie Under ja Henrik Visnapuu sekä  prosaistit  August Gailit ja Friedebert Tuglas . "Uusi ilmiö oli se, että naisen asemasta voitiin kirjoittaa avoimesti." Viron k...

Suomen sisällissodasta on kulunut tänä vuonna sata vuotta. Se on aihe, joka tarjoaa yhä maaperää kirjallisuudelle, taiteelle ja tutkimukselle. Maa jakautui kahtia, eivätkä kaikki haavat ole vieläkään umpeutuneet. Sodan seurauksista on viime vuosina puhuttu muun muassa ylisukupolvisena traumana, jossa selittämätön paha on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Heidi Köngäs osaa romaaneissaan tuoda historian lähelle lukijaa. Edellisessä romaanissaan Hertta hän kertoi poliitikko Hertta Kuusisen tarinan. Romaanissa Sandra hän kuvaa viiltävästi yhden perheen ja suvun tarinan julmassa ja armottomassa sisällissodassa. Sandra on kuvaus myös selviämisestä suuressa köyhyydessä, jossa ihmiset ovat langanlaihoja raatajia. Välillä pitää riipiä metsästä marjoja ja ketunleipiä suuhun tai käydä naapurissa pyytämässä hieman jauhoja ruisleipään, kun kotona odottaa monta ruokittavaa suuta. Sandran tarina alkaa siitä, että köyhän perheen tytär joutuu huutolaislapseksi ja joutuu eroon lä...

Suomessa on viime vuosina puhuttu enenevästi ylisukupolvisesta traumasta. Isien ja ätien traumaattiset kokemukset varjostavat seuraavien sukupolvien elämää ja usein käsittelemättömäksi  jäänyt paha olo siirtyy sukupolvelta toiselle. Suomella on ikäviä kokemuksia vuoden 1918 kansalaissodasta lähtien. Paljon pahaa tapahtui myös 1930-luvulla, ja sotakokemukset talvi- ja jatkosodassa vaikuttivat kokonaisen sukupolven elämään. Historian synkät luvut ovat hyvää materiaalia elokuville. Kammottavuudessaankin ne antavat  kasvot ihmisten kärsimykselle. Vähemmän tunnettu historian sivu on amerikansuomalaisten matkustaminen Neuvostoliittoon rakentemaan utopistista onnelaa. Yhdysvalloista muutti tuhansia ihmisiä Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa pörssiromahduksen ja laman kuristaessa maata. Heidän mielessään välkkyi parempi tulevaisuus, mutta totuus ei vastannut haaveisiin. Amerikansuomalaisia Yhdysvalloista lähti noin kuusituhatta. Tästä kertoo AJ Annilan ohjaama Ikitie , joka pe...

Moskovan 870-vuotissyntymäpäivä vuonna 2017. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Moskova vuonna 1990. Silloin on pääsiäinen, Mihail Gorbatshov vallassa vielä hetken  ja yhteiskunta suuressa murroksessa. Vanha Neuvostoliitto vetää viimeisiä henkosiaan ja uusi Venäjä alkaa varovaisesti syntyä. Luonnorikkauksien Venäjä näyttää vielä köyhältä. Moskova nuokkuu illalla pimeydessä ja kaupungissa on kuoppaisia hiekkateitä. Mutta me menemme kirkkoon. Ystävämme, kuvataiteilija Iljas Aidarov on päättänyt näyttää meille ortodoksisen pääsiäisjumalanpalveluksen, joka televisioidaan koko maassa ensimmäistä kertaa. Valtio on antanut siihen luvan. Olen matkassa kahden sisareni kanssa. Kolme sisarta Moskovassa. Venäläiseen tapaan Iljas on kutsunut mukaan ystäviään. Vieraanvaraisuus, se pursua venäläisestä sydämestä ja ystävyys halutaan jakaa. Kompastelen kohti kirkkoa pimeällä, kuoppaisella tiellä. Iljaksen parikymppinen ystävä koputtaa minua selkään ja kysyy, onko sinulla kelloa. Alan kaivaa kell...

Hannele Soljander-Halme juontaa juhlakonsertin. Pakila on juhlinut tänä vuonna näyttävästi 600-vuotista historiaansa. Toukokuussa Pakilan yläasteen ympäristössä järjestetttiin monipuolinen keskiaikainen tapahtuma, joka täytti kadut ja kujat muusikoilla, näyttelijöillä, taikureilla ja markkinatunnelmalla. Juhalvuoden syksyn päätapahtuma on juhlamessu ja juhlakonsertti Hyvän Paimenen kirkossa 8. lokakuuta. Juhlakonsertissa esiintyvät muiden muassa oopperalaulaja Pauliina Linnosaari , pianisti Hans-Otto Ehrström , pianisti Sergei Sokolov , domrataituri Pentti Yrjänäinen , kuoro Corvus Laurencij, Pakilan oma kuoro Vox Sonora Ari Häyrisen johdolla, runonlausuja Olli Helin , Pakilan voimistelijat, musiikkiopiston kansanmuusikot ja ala-asteen suurkuoro. Konsertin juontaa Hannele Soljander-Halme , jonka mukaan pakilalaisuus näkyy ohjelmistossa vahvasti. Monet esiintyjät asuvat tai ovat asuneet Pakilassa. Entinen pakilalainen, oopperalaulaja Pauliina Linnosaari saapuu Saksasta esittä...

Metsälintu Pahkinen eläytyy Avilan Teresan ajatusmaailmaan. Kuva Johanna Hurme Ilta pimenee Tuusulan vanhan puukirkon ikkunoiden takana. Muutama spottivalo valaisee hämärää kirkkoa ja luo taianomaista tunnelmaa. Alttarin eteen astuu mustiin pukeutunut vaaleatukkainen nainen. Hän on nunna Ávilan Teresa, jonka tarinan  tanssija Metsälintu Pahkinen kertoo tanssiteatteriteoksessa Sisäinen linna . Tanssi ja monologi vievät 1500-luvun Espanjaan, joka vaurastui ja jossa kulttuuri kukoisti. Varjon maahan loi inkvisitio. Harhaoppisia käännytettiin viralliseen uskoon ja kirjoja poltettiin roviolla. Ávilan Teresan (1515-1582)  suku oli käännytetty julkisesti Espanjan inkvisition aikana juutalaisuudesta. Tuusulan kirkko. Kuva Johanna Hurme Metsälintu Pahkinen tanssii julki Teresan tunteet noin tunnin esityksessä: rakkauden kirjoihin, tuskan kun niitä poltetaan, uskonnollisen heräämisen, joka johtaa omaan kirjoittamiseen ja luostareiden perustamiseen. Teresa halusi,...

The Gokstadt boat from Norway. Photos: Sirpa Pääkkönen   The legend about the Vikings tell that those Nordic people were skillful sailors and brutal raiders who travelled long trips in Europe. The expeditions lasted for three centuries between 750 and 1100 centuries. The Viking civilization was largely influences by sea and they had excellent ship-building skills, this we know. One legend tells that they wear helmets, but that is not true. Or they wear helmets in cartoon, tell the exhibition Vikings Life Beyond the Legend at Seaplane Harbour in Tallinn. The exhibitio n by Swedish History Museum is full of details and interesting knowledge about the Vikings. The exhibition tells about the culture and daily life of the Vikings. The exhibition consists about 550 Viking Age finds, original coins, weapons, household tools, talismans, bones, and ship details. You can also follow stories about trade, conquest, beliefs and daily life. The original objects are from the peri...

Photos from Tallinn's Old Town by Sirpa Pääkkönen From Helsinki Finland it takes two hours to get to Tallinn by boat. So near but at the same time you’ll get to a very different world. The reason is history. Tallinn is a medieval city and has a very beautiful but quite small Old Town. Once it was surrounded by walls and there are still quite many old towers from the middle age. The Old Town is beautiful in all times of the year. Just now the autumn colors make it colorful, bright and charming even the weather can be cloudy and grey. Tallinn was founded in 1248, but the earliest human settlements are over 5,000 years old. So it is one of the oldest capital cities of Northern Europe. Due to its strategic location, the city became a major trade hub, especially from the 14th to the 16th century, when it grew in importance as part of the Hanseatic League. Tallinn's Old Town is one of the best preserved medieval cities in Europe and is listed as a  Unesco ...

  Caj Bremeriä ei voi muuta kuin ihailla. Syntymävuosi on 1929, mutta lepäilemään ei ehdi, kun mestarivalokuvaaja julkaisee kirjoja, järjestää näyttelyitä ja päivittää Facebookia. Me hänen FB-kaverimme saamme katsella upeita luontokuvia, ruokakuvia ja historiakuvia, joissa valokuvaaja avaa muistoja menneisyytensä. Hänen päivityksissään on aina mukana ripaus huumoria ja hyväntuulisuutta. Ruokakirja Mämmikouran keittiössä ilmestyi pari vuotta sitten. Nyt valokuvaajalta on ilmestynyt valokuvakirja Takaisin Karjalaan . Siihen liittyvä näyttely on esillä Akseli Gallen-Kallelan museossa Tarvaspäässä. Valokuvateos pohjautuu Caj Bremerin ja toimittaja Sakari Määttäsen Neuvosto-Karjalaan tekemiin matkoihin 1979-1982. Poikkeusluvin tehty matka julkaistiin Helsingin Sanomissa 12-osaisena matkakertomuksena. Kaikki kuvat eivät tuolloin mahtuneet lehteen, joten kirjassa on laajempi valikoima upeita matkakuvia. Ne välittävät Karjalan laulumaiden ja aikakauden hengen upeasti. Osa ku...

Yrttejä Turun apteekkimuseossa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Turku tuo mieleen Tallinnan, ainakin sen vuoksi, että historia tulee vastaan kummankin kaupungin  ydinkeskustassa. Turussa siitä muistuttavat tuomiokirkko, Vanhan suurtorin alue, Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja aivan keskustassa Aurajoen rannalla sijaitseva viehättävä pieni Apteekkimuseo, jonka yhteydessä on säätyläiskoti 1700-luvun alusta. Apteekin kalustus ja esineet  ovat 1800-luvulta. Siispä tutkimaan, miten vaivoja hoidettiin 1800-luvulla. Yrttihuoneessa roikkuu katosta kuivattuja yrttikimppuja. Siellä on laventelia, korianteria, ukontulikukkaa, sitruunamelissaa, piparminttua  ja suopursua.  Ne tepsivät muun muassa ilmavaivoihin, kouristuksiin, vatsakipuihin ja yskään, Niillä parannettiin myös haavoja. Hieman järeämpää lääkettä oli arsenikki, jota säilytettiin myrkkykaapissa. Sillä taltutettiin hammassärky. Tislauslaboratoriossa hienonnettiin lääkekasveja ja valmistettiin rohdoi...

Jari Silomäen valokuvia Kiasmassa- Kuva: Sirpa Pääkkönen Helsingissä on hiljattain nähty maanviljelijöiden traktorimarssia, opiskelijoiden mielenilmauksia ja laaja vastalausemarssi maan johdon leikkauslinjalle. Mitta on täynnä, sanovat mielenosoittajat. Mielenosoitus on vanha ja toisinaan tehokas keino saada äänensä kuuluville, kun on eri mieltä. Myös taiteilijat ottavat usein kantaa. Kiasmassa on  esillä näyttely Eri mieltä – nykytaiteen toisinajattelijoita . Parikymmentä taiteilijaa ja taiteilijaryhmää tulkitsee taiteen avulla yhteiskunnallisia kipukohtia. Teoksissa otetaan kantaa Ukrainan sotaan, pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen. Taiteilijoiden katseen alla on myös historia. Mitä siitä on opittu, onko mitään? Yksi vaikuttavimmista teoksista näyttelyssä on valokuvaaja Jari Silomäen kuvasarja Me olemme vallankumous – Joseph Beuysin mukaan . Parinkymmenen valokuvan sarjassa valokuvaaja käy paikoilla, joissa on vuodatettu verta ja kuoltu. Idea valokuviin on...