Taidetta, tarinoita, journalismia

Tallinnan piparkakkumania-näyttelyssä voi tänä vuonna ihailla muun muassa laululavaa, vanhaa riihtä, tuulimyllyjä, kannelta ja kirjahyllyä. Myös juhlavuosi Viro 100 näkyy näyttelyssä. Piparinäyttely järjestetään nyt 13. kertaa. Se on hauska perinne, joka tuo yhteen leipurit ja taiteilijat. Näyttelyyn osallistuu noin sata taiteilijaa. Näyttelyn lisäksi halukkaat voivat osallistua työpajoihin ja luoda itse piparitaidetta. Piparkoogimaani-näyttely 6. tammikuuta saakka Tallinnan design- ja arkkitehtuurigalleriassa, Pärnu mnt 6. 

Kolpakot olivat joka kodin ylpeys. Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat Viro täytti helmikuussa sata vuotta ja juhlat sen kun jatkuvat. Viron lisäksi naapuria juhlii pitkin vuotta myös Suomi. Viroon on saanut tutustua muun muassa monissa näyttelyissä. Yksi kiinnostava näyttely on Tampereen Vapriikissa. Vapauden tarinat -näyttely kertoo kahdeksan tarinaa Virosta, joiden kautta hahmottuu kuva Viron historiasta ja nykyajasta. Yksityiskohta historiallisesta valokuvasta. Tarinat kertovat muun muassa virolaisista perinteistä, olutkulttuurista, viron kielestä, musiikista ja maasta tietotekniikan edelläkävijänä. Olutkolpakoissa koristekuviot ja merkit ovat oma kielensä. Kolpakot ovatkin yksi virolaisen kansanperinteen tunnetuimmista esinelajeista. Kolpakoihin kirjailtiin suojelevia merkkejä ja onnenmerkkejä, jotka viittaavat muinaisiin uskontoihin. Näyttelyn kolpakot ovat Viron Kansallismuseon kokoelmista, jossa niitä on liki kolmetuhatta. Kolpakot olivat aikoinaan jokai...

Maimu Berg luennoi Töölön kirjastossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen Sata vuotta on valtion kuten myös kirjallisuuden historiassa pitkä aika, mutta voi sen tiivistää myös puoleen tuntiin. Näin teki virolainen kirjailija Maimu Berg Tuglas-seuran järjestämässä lukijatapaamisessa Töölön kirjastossa virolaisen kirjallisuuden viikolla. Virolaisen kirjallisuuden kirjoittaminen ja kustantaminen pääsi Bergin mukaan hyvään vauhtiin 1900-luvun alussa. "Vuonna 1917 kirjaa ei otettu enää yhtä vakavasti kuin ennen. Silloin perustettiin kirjailijayhdistys Siuru ja kirjallisuutta alettiin tuoda esille uudelle tavalla. Nimi Siuru tuli kansalliseepos Kalevipoegista ja se viittaa lintuun tai naiseen", Berg sanoi. Siuru-albumi ilmestyi 1917–1919.  Siurun jäseniä olivat muun muassa runoilijat  Johannes Semper , Marie Under ja Henrik Visnapuu sekä  prosaistit  August Gailit ja Friedebert Tuglas . "Uusi ilmiö oli se, että naisen asemasta voitiin kirjoittaa avoimesti." Viron k...