Taidetta, tarinoita, journalismia

Kansanpukuja Uralin kaiku -osastolla. Neuvostoaikana  1970- ja 80-luvulla virolaisen opettajan palkka oli sata ruplaa kuussa. Kirjat olivat halpoja. Runokirja irtosi 28 kopeekalla. Ruplalla sai kolme olutta, mutta ruotsalaiset  farkut mustassa pörssissä maksoivat 180 ruplaa. Silti  ne olivat haluttua tavaraa, koska ne piristivät harmaata arkea, kertoo opas  Lea Jürgenstein  Viron kansallismuseossa Tartossa. Viime syksynä avattu museo kuvaa 11 000 vuotta Viron historiassa. Se lähtee nykyajasta ja etenee kivikauteen. Esineitä ja tarinoita Baltin suurimmassa museossa on niin paljon, että opastettu retki on ensikertalaiselle hyödyllinen. Pysyviä näyttelyitä on yksitoista. Lisäksi on tiloja vaihtuville näyttelyille. Ruotsalaiset farkut. Viron  aikamatkalla, museon toisessa päänäyttelyssä  Kohtaamisia  tutustutaan  vapauden aikaan, elämään rautaesiripun takana, kirjojen aikaan, teollistumiseen, kristinuskon saapumiseen, rautakauteen ja kivi...

Katunäkymä Kuressaarssa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Kesääni on kohta kymmenen vuotta kuulunut viikon matka Kuressaareen. Useille virolaisille ja suomalaisille Viron kesäpääkaupunki on Pärnu, mutta minulle se on Kuressaari, Saarenmaan kaunis ja romanttinen pääkaupunki. Siellä mukulakivet   mutkittelevat 1700-luvulla ja 1800-luvulla rakennettujen puutalojen välissä. Pienet puutarhat ja ruusutarhat koristavat taloja. Keskustorilla kohoaa muutama arvorakennus 1600-luvulta: raatihuone ja vaakahuone. Vaakahuoneen hauskannäköinen  julkisivu on rakennettu porrasmaisesti dolomiittikivestä. Kuressaari säilyi historiallisessa asussa, koska Saarenmaa oli sotilastukikohta, kun Viro kuului Neuvostoliittoon. Mantereelta sinne pääsi, jos sukulaiset lähettivät kutsun. Passi piti olla mukana.  Keskusaukion vieressä torilla käsityöläiset, puutarhurit ja marjanpoimijat kauppaavat tuotteitaan. Ostakaa, ostakaa litra mansikkaa, virolainen villapaita tai puinen pannunalust...

The nursery of a wealthy citizen from the beginning of the 20th century. Photos: Sirpa Pääkkönen Tartu is a very charming small town in Estonia with the Old Town where the buildings represent classicism and are renovated very well. Besides the Old Town you can wander in the old wood house  parts of the city. In Tartu there are a lot of museums, hills and the river Ema crosses the city.. What I’d like to recommend seeing in Tartu besides the architecture is the Toy Museum in Tartu’s Old Town. It’s not only toys but also history what you can sense there, because the toys reflect the many changes Estonia has experienced throughout centuries. Toys from Soviet time. The permanent exhibition of the Tartu Toy Museum is on display in three old houses. The exhibition features living pictures of dolls and toys with which children have played throughout the ages: the porcelain dolls, tin soldiers, stone blocks and old teddy bears of city kids, the wood-carved animals and t...

Greenish tartan taffeta dress with train decorated with dark green stripes and buttons. Europa, about 1860. Photos: Sirpa Pääkkönen If you are interested in the history of women’s mode, at the museum of Kumu in Tallinn. you’ll find a good collection of Victorian style mode. The exhibition shows how wealthy women dressed on-words from 1850th. A hat. The exhibition is based on  the collection of Alexandre Vassiliev . He is fashion historian, stage designer and collector of Russian origin. There is foundation under his name. The foundation owns nearly 10 000 historical costume from the 18th to the 20th centuries. Two years  ago at Kumu there was a very good exhibition of Art deco style, also from his collection. The exhibition Poetry and Spleen at the contemporary art museum Kumu in Tallinn Estonia consists 50 costumes and more than 150 accessories and photos. The Vicorian era got its name from English queen Victorian (1837-1901)....

Tunnelmallinen Viljandi. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Viivähdin Viljandissa Etelä-Virossa vain muutaman tunnin, mutta olin täysin myyty. Harjun päällä mutkittelee muutama mukulakivikatu, jota reunustavat vanhat puutalot. Rakennukset ovat tyyliltään kirjavia ja samoin värit. Osa hirsitaloista on kunnostettu. Omistajat ovat valinneet maaliksi vihreää, ruskeaa, punaista ja okraa, jolloin kokonaisuudesta tulee hauska tilkkutäkki. Alueella on myös puuhuviloita, joita varakkaat perheet rakensivat 1900-luvun taitteessa. Omistajat olivat pääosin saksalaisia. Kauppa vanhassa puutalossa. ” Puutalojen säilymisestä voi kiittää itsepäisiä kaupunginjohtajia, jotka eivät koskaan antaneet purkaa niitä”, sanoo ystäväni, matkaopas Elina Aro-Ojapelto . Kun postaan muutaman kuvan Facebookiin, kollegani Hannu Marttila kirjoittaa, että Neuvostoliiton miehityksen aikana suuri osa vanhoista puutaloista oli puna-armeijan käytössä. Venäjän armeija poistui Virosta vasta 1994. Puutalot säästyivät toise...

Rakeveren linnaa alettiin rakentaa 1300-luvulla. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Rakvere voisi olla vain pieni helposti ohitettava piste Viron kartalla Tallinnan ja Narvan välissä, ellei siellä olisi kahta asiaa, jotka houkuttelevat tutkimaan kaupunkia: keskiaikainen linnoitus ja erinomainen kylpylä. Siispä suunta Tallinnasta kohti itää. Bussi huristaa Rakvereen melkein viivasuoraa tietä pitkin sata kilometriä puolessatoista tunnissa. Bussiyhteydet ovat Virossa hyvät, mutta bussit ovat usein täysiä ja jalkatila osassa busseista ahdas. Kolminaisuuden kirkko 1600-luvulta. Pääsiäisenä Pohjois-Viro on yllättävän talvinen. Lumi peittää pellot, eikä haikarapariskuntia näy  pesimäpuuhissa. Aqva hotel & spa avattiin Rakveressa vuonna 200 8 . Kun siellä on kaksi päivää polskinut ja kokeillut hierontoja, voi olla samaa mieltä kuin ne, jotka pitävät Rakveren kylpylää Viron parhaana. Uimarit pääsevät treenaamaan 25 metrin radalla. Lapsille on liukumäki ja lämpimästä vedestä n...