Taidetta, tarinoita, journalismia

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat   Seinän vihreä sävy Hannu Väisäsen näyttelyssä Anna Ahmatovan neljä huonetta palauttaa elävästi mieleen Ahmatovan kotimuseon Pietarissa. Siellä yhteisasuntolan  keittiön seinät on maalattu vihreiksi,  ja sama sävy toistuu Väisäsen installaation  keittiössä. Ahmatovan kotimuseon tunnelma seuraa katsojaa  myös installaation kapeassa käytävässä ja sen taakse kätkeytyvissä pienissä huoneissa. Huoneisiin Väisänen on tehnyt pelkistettyjä ja symbolisia teoksia, jotka viittaavat Ahmatovan elämään. Pietarissa Ahmatovan kotimuseo  tunnetaan Fontankan talona. Yhteisasuntola pystytettiin Sheremetevin palatsin piharakennukseen, kun vallankumous oli pyyhkäissyt Venäjän yli ja palatseja muutettiin kommunalkoiksi. Runoilija Anna Ahmatova asui palatsissa lähes kolmekymmentä vuotta, välillä kotiarestiin tuomittuna. Siellä hän kirjoitti runoja, jotka ystävät kuljettivat talosta omaan muistiinsa tallennettuna. Ystävät ...

Brodsky-museo Norisnkajassa Arkangelin alueeella Venäjällä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Sanasta karkotus tulee mieleen jotain ahdistavaa, epämiellyttävää ja väärää. Ihminen kiskaistaan juuriltaan ja heitetään toisten armoille pakkotyöhön jonnekin, jossa on kylmää, julmaa ja likaista. Tämän ovat kokeneet monet venäläiset, jotka ovat olleet eri mieltä vallanpitäjien kanssa, niin myös nobel-kirjailija Joseph Brodsky (1940-1996), joka karkotettiin Pietarista vähän yli 20-vuotiaana Arkangelin alueelle   Norisnkajaan työpalveluun kolhoosiin. Karkotuksen syy oli irtolaisuus. Brodsky oli kokeillut monenlaisia hanttihommia, mutta ei viihtynyt niissä pitkään. Koulun hän jätti kesken 15-vuotiaana. Runoilijaksi hän ei saanut tituleerata itseään, koska häneltä puuttui siihen muodollinen koulutus. Brodskyn kirjoituspöytä. Brodsky tuomittiin irtolaisuudesta ja karkotettiin vuonna 1964 viideksi vuodeksi Arkangelin alueelle. Tuomio lyheni puoleksitoista vuodeksi, kun muun ...

  Anna Ahmatovan kotimuseossa Pietarissa on runoilijan elämään liittyviä esineitä ja tekstejä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen   Viime vuosisadan venäläisistä runoilijoista Anna Ahmatova (1889-1966) on tehnyt moniin suomalaisiin vaikutuksen. Ahmatova eli läpi vaikean ajan Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton historiassa. Yhteiskunnan suuret murrokset ja kipukohdat heijastuivat hänen runoihinsa. Nyt niitä saadaan lukea suomeksi kattavampi kokoelma kuin koskaan aikaisemmin, kun joensuulainen tutkija Anneli Heliö on suomentanut lähes koko Ahmatovan runotuotannon teokseen Olen äänenne, Anna Ahmatovan kootut runot 1904-1966 . Runot ovat ilmestyneet joensuulaisen Kirjokannen kustantamana. Runoja on lähes tuhat. ”Aloitin runojen suomentamisen 1990-luvun puolivälissä ja viimeisen runon suomensin tämän vuoden elokuussa. Kävin 1990-luvulla usein Pietarissa, istuskelin museoissa ja Ahmatovan pienessä huoneessa hänen elämäänsä ja runojaan miettien”, Heliö kertoo. 1990-...

Kizhin saari, Venäjän Karjala. Kuvat: Sirpa Pääkkönen. ”Voitaisiinko tehdä näyttely. Kirjoittaisin runoja sinun valokuviisi”, Tuuli-Irmeli ehdotti keväällä 2015- ”Mikä siinä, ideahan on loistava”, vastasin. Tutustuimme muutama vuosi sitten, kun kirjoitimme laululyriikkaa musiikkipedagogi, kuoronjohtaja ja laulaja Satu Luomajoen ensimmäiselle levylle Laulu sinulle . Olen julkaissut aktiivisesti kuvia Facebookissa lähes sen perustamista lähtien vuodesta 2007. Tuuli-Irmeli Salminen katseli kuvia ja sanoi, että niissä on tarinoita, jotka alkavat elää hänen mielessään. ”Yritän arvata mitä, mitä kuvissa on tapahtunut ennen kuvanottoa ja mitä tapahtuu sen jälkeen”, hän sanoo. Sitä me kumpikaan emme voi tietää ainakaan kovin tarkasti, eikä katsojakaan, mutta jokainen kuva on avoin erilaisille tulkinnoille. Olen kulkenut kamera kaulassani lukuisilla matkoilla Virossa ja Venäjällä, ennen kaikkea Pietarissa. Kamera seuraa myös kotimaan matkoilla. Monet kuvista ...