Taidetta, tarinoita, journalismia

Maisema Udmurtiassa. Kuva Pixabay. Tekisikö mieli paiskia pellolla töitä jossakin jumalan selän takana Ural-vuoren juurella? Palkkaa ei kerry, mutta kokemuksia sitäkin enemmän. Kuulostaa eksoottiselta ja varmasti onkin. Suomi-Venäjä-seuran matkatoimisto VenäjänMatkat on laajentanut matkatarjontaansa niin, että tuttujen Pietarin ja Moskovan lisäksi voi kokea jotain hyvin erikoista. Matkat suuntautuvat yhä kauemmaksi. Ensi kesänä pääsee piika- ja renkimatkalle Udmurtiaan. Hetkinen, Udmurtia. Aivan, alue on tunnettu Udmurtian laulavista mummoista. Buranovskije Babushki –ryhmä riemastutti euroviisuyleisöä vuonna 2013. Mutta nyt pääsee tutkimaan mummojen kotimaisemia ja haistelemaan maaseudun multaa Udmurtiaan Sharkanin piiriin Zar-Vishurin kylässä. Kuva: Suomi-Venäjä-seura Matkanjärjestäjä Riku Savone n Suomi-Venäjä-seurasta vastaa, miksi ihmeessä Udmurtiaan kannattaa matkustaa. Mistä löytyi idea järjestää renki- ja piikamatka Udmurtiaan? "Suomalais-ugrila...

Nothern Lights in Lappland. Photo: Pixabay Tourism in Lapland in Finland is growing rapidly. Snow, scenery, ski tracks, ski slopes, the northern lights and Santa Claus will attract tourists to Lapland. The numbers speak the same language. Accommodation establishments in Lapland collected one-half of overnight stays by foreign tourists in December 2016, tells Statistics Finland . The number of recorded nights spent by foreign tourists at accommodation establishments in Lapland was 336,000, which was 26.5 per cent higher than in December 2015. Of these, most nights were spent by British visitors, 158,000. Their overnight stays increased by 28.1 per cent year-on-year.  Reindeers, photo: Pixabay. Overnight stays by tourists from Asia increased by as much as 53.6 per cent in Lapland and nearly 51,000 nights were recorded for them in December 2016.  British visitors emerged as the biggest foreign tourist group in the whole country in December. The retur...

Auringonlasku Äänisellä elokuussa 2015. Ylistaroa peittää jäinen lumikerros, joka rasahtelee jalkojen alla,  kun liukastelen kohti monitoimitalon kirjastoa. Valkoinen jäälumi muuttaa kylän maagisen näköiseksi. Laukussani on  runsaat kolmekymmentä kehystettyä valokuvaa ja muutama kirjailija Tuuli Salmisen kirjoittama runo. Kirjastossa on hieno näyttelytila, johon kirjastonjohtaja Anneli Lallukka on kutsunut minut pitämään valokuvanäyttelyn. Venäjän Karjalassa sijaitsevan Kizhin museosaaren kirkko- ja karjalaistalokuvat ovat olleet näytteillä jo Karjalatalolla Helsingissä. Nyt ne halutaan lapsuuteni kotiseudulle, Ylistaroon. Mukana on myös kuvia Petroskoista, jonka suomalaiset tunsivat sota-aikana Äänislinnana. Otan iloisena kutsun vastaan. Paluu kotiseudulle kuvien kera tuntuu mukavalta. Avajaiset ovat tunnelmalliset ja juhlalliset. Paikalliset karjalaiset ovat pukeutuneet kansanasuihin. Naisten leipomien karjalanpiirakoiden rypytys on millilleen oikea. Taito säi...

Vasily Kandinskyn maisemamaalaus taiteilijan varhaiskaudelta. Jos matka suuntautuu lähiaikoina Pietariin, kannattaa käväistä Venäläisen taiteen museossa . Siellä on 4. joulukuuta saakka esillä venäläisen avantgardismin uranuurtajan Vassily Kandinskyn (1866-1944 ) näyttely. Näyttely on rakennettu kiinnostavan vuoropuhelun muotoon. Kandinskyn maalauksia ympäröivät teokset, joista taiteilija sai vaikutteita tai joiden syntyyn taiteilija itse vaikutti. Kandinskyllä oli seuraajia ja jäljittelijöitä. Aivan näyttelyn alussa tuntuu siltä kuin astuisi kansatieteelliseen museoon. Esillä on paljon kansatieteellisiä esineitä ja taideteoksia. Linkki Kandinskyyn on siinä, että taiteilija opiskeli nuorena etnografiaa. Hän teki tutkimusmatkan muun muassa Vologdan alueelle ja tutki siellä kansanperinnettä. Kandinsky: Talot kukkulalla Kansantaide heijastui Kandiskyn varhaisajan taiteeseen ja niin myös ikonit. Näyttelyssä on paljon pieniä maisemamaalauksia ja kuvia pikkukylistä, j...

The Hermitage cat in the main staircase, photo by the Hermitage. In Saint Petersburg you can quite easily meet wild cats who live in courtyards of big buildings. Some friendly grannies feed them or they get their meals from wastebaskets or they hunt mice. Those cats I’ve seen very many when I’ve visited Saint Petersburg. What I would like to see are the Hermitage cats with their special reputation. But it’s not easy. You hear about them but you don’t see them if you don’t take into account books published from the Hermitage cats. Those you can buy in the museum. Now I don’t tell the whole truth, because I really have seen the Hermitage cats, but not in the museum. I have seen them in the Cat’s Republic in Saint Petersburg. It’s a special cat coffee shop where nearly 20 Hermitage cats have moved after they have retired from their work at the Hermitage art museum. So they wor k at the museum. They live in the basement of the museum and catch mice and rats and s...

Brodsky-museo Norisnkajassa Arkangelin alueeella Venäjällä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Sanasta karkotus tulee mieleen jotain ahdistavaa, epämiellyttävää ja väärää. Ihminen kiskaistaan juuriltaan ja heitetään toisten armoille pakkotyöhön jonnekin, jossa on kylmää, julmaa ja likaista. Tämän ovat kokeneet monet venäläiset, jotka ovat olleet eri mieltä vallanpitäjien kanssa, niin myös nobel-kirjailija Joseph Brodsky (1940-1996), joka karkotettiin Pietarista vähän yli 20-vuotiaana Arkangelin alueelle   Norisnkajaan työpalveluun kolhoosiin. Karkotuksen syy oli irtolaisuus. Brodsky oli kokeillut monenlaisia hanttihommia, mutta ei viihtynyt niissä pitkään. Koulun hän jätti kesken 15-vuotiaana. Runoilijaksi hän ei saanut tituleerata itseään, koska häneltä puuttui siihen muodollinen koulutus. Brodskyn kirjoituspöytä. Brodsky tuomittiin irtolaisuudesta ja karkotettiin vuonna 1964 viideksi vuodeksi Arkangelin alueelle. Tuomio lyheni puoleksitoista vuodeksi, kun muun ...

The river Fontanka. Photos: Sirpa Pääkkönen The Hermitage Art Museum. The Hermitage Art Museum. The Hermitage Art Museum. The Hermitage Art Museum. The Hermitage Art Museum.

  Anna Ahmatovan kotimuseossa Pietarissa on runoilijan elämään liittyviä esineitä ja tekstejä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen   Viime vuosisadan venäläisistä runoilijoista Anna Ahmatova (1889-1966) on tehnyt moniin suomalaisiin vaikutuksen. Ahmatova eli läpi vaikean ajan Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton historiassa. Yhteiskunnan suuret murrokset ja kipukohdat heijastuivat hänen runoihinsa. Nyt niitä saadaan lukea suomeksi kattavampi kokoelma kuin koskaan aikaisemmin, kun joensuulainen tutkija Anneli Heliö on suomentanut lähes koko Ahmatovan runotuotannon teokseen Olen äänenne, Anna Ahmatovan kootut runot 1904-1966 . Runot ovat ilmestyneet joensuulaisen Kirjokannen kustantamana. Runoja on lähes tuhat. ”Aloitin runojen suomentamisen 1990-luvun puolivälissä ja viimeisen runon suomensin tämän vuoden elokuussa. Kävin 1990-luvulla usein Pietarissa, istuskelin museoissa ja Ahmatovan pienessä huoneessa hänen elämäänsä ja runojaan miettien”, Heliö kertoo. 1990-...