Taidetta, tarinoita, journalismia

Mene nurkkaan häpeämään, luunappi otsaan, tukkapöllöä, selkäsauna, istuttaminen pimeässä komerossa, jälki-istunto koulussa. Tällaisilla keinoilla Suomessa on kasvatettu kuriin ja nuhteseen vielä 1960- ja 70-luvulla. Lapsi on saatu nöyräksi ja häpeämään tekoaan ja samalla myös itseään. Häpeä on syvä ja raastava tunne, joka voi tehdä pahoja viiltoja ihmisen itsetuntoon. Kaapelitehtaalla järjestettiin viime perjantaina Psykoanalyysin yö -tapahtuma, jossa valotettiin ihmisen psyykettä psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Yksi luennoitisjoista oli psykoterapeutti, psykoanalyytikko Jorma Myllärniemi , jonka aiheena oli Halusta häpeään. Hän antoi häpeälle konkreettisen määritelmän. "Kun joku elintärkeä odotus, tarve tai toive ei kohtaa hyväksyntää tai vastavuoroisuutta, seuraa häpeä. Oma halu, toive tai odotus paljastuu vääräksi tai kelpaamattomaksi, jolloin ihminen haluaa kätkeä sen" Myllärniemi otti esimerkiksi H. C. Anderssenin sadun Keisarin uusista vaatteista . Turha...

Elisabeth Rehn toivoi, että ihmiset välittäisivät enemmän toisistaan. Kuva Kirsti Palonen Entinen puolustusministeri ja YK:n monissa tehtävissä toiminut Elisabeth Rehn herätteli suomalaisten omaatuntoa avatessaan lauantaina valtakunnallisen kriisi- ja traumakonferenssin Helsingissä. Hänen mielestään toisista ihmisistä välittäminen on vähentynyt Suomessa. Ihmisoikeuksia tallataan esimerkiksi levittämällä   pakolaisista loukkaavia kuvia. Sosiaalisessa mediassa ja muualla mediassa leviää kuvia sodan uhreiksi joutuneista lapsista, joilta on riistetty oikeus yksityisyyteen. Lapset tuijottavat lasittunein silmin ja verisinä kameraa. ”Heiltä viedään ihmisyys, kun heidän kuviaan käytetään näin”, Rehn sanoi avajaispuheessa. Rehn otti kantaa Suomen pakolaispolitiikkaan. Hänen mielestään Suomessa on tilaa useammille pakolaisille kuin mitä nyt on suunniteltu. Jatkosodan jälkeen Suomi selviytyi hyvin 400 000 karjalaisen asuttamisesta. ”Samalla lailla paljon vauraammal...

Elämään kuuluu vastoinkäymisiä, surua ja luopumista. Joillekin taakka on raskaampi kuin toisille. Lapsuudesta on voinut saada huonot eväät elämälle. Kun vastaan tulee sietämättömiä kokemuksia, niiden painon alla voi murtua. Ihminen traumatisoituu. Syitä traumatisoitumiseen on monia ja myös oireiden kirjo on laaja: raivosta vetäytymiseen ja kyvyttömyyteen toimia arjessa. Selvitäkseen ihminen tarvitsee hoitoa. Trauman hoitoon on kehitetty monia menetelmiä, muun muassa psykoterapiaa ja ryhmämuotoista terapiaa. Finlandia-talolla Helsingissä järjestetään 11.-12. marraskuuta ensimmäinen valtakunnallinen kriisi- ja traumankonferenssi, jossa alan työntekijät, opiskelijat ja muut kiinnostuneet kohtaavat toisiaan. Ohjelmassa on 58 luentoa, joissa kerrotaan trauman eri puolista ja niiden hoidosta. Luentojen aiheita ovat muun muassa traumatisoitumisen vaikutus vanhemmuuteen, raiskauksen kokeneen kriisihoito, mielen murtuminen sotavammana, trauman periytyminen perheessä...