Taidetta, tarinoita, journalismia

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat   Seinän vihreä sävy Hannu Väisäsen näyttelyssä Anna Ahmatovan neljä huonetta palauttaa elävästi mieleen Ahmatovan kotimuseon Pietarissa. Siellä yhteisasuntolan  keittiön seinät on maalattu vihreiksi,  ja sama sävy toistuu Väisäsen installaation  keittiössä. Ahmatovan kotimuseon tunnelma seuraa katsojaa  myös installaation kapeassa käytävässä ja sen taakse kätkeytyvissä pienissä huoneissa. Huoneisiin Väisänen on tehnyt pelkistettyjä ja symbolisia teoksia, jotka viittaavat Ahmatovan elämään. Pietarissa Ahmatovan kotimuseo  tunnetaan Fontankan talona. Yhteisasuntola pystytettiin Sheremetevin palatsin piharakennukseen, kun vallankumous oli pyyhkäissyt Venäjän yli ja palatseja muutettiin kommunalkoiksi. Runoilija Anna Ahmatova asui palatsissa lähes kolmekymmentä vuotta, välillä kotiarestiin tuomittuna. Siellä hän kirjoitti runoja, jotka ystävät kuljettivat talosta omaan muistiinsa tallennettuna. Ystävät ...

Sting näyttelijöiden keskellä musikaalin lopussa. Kännykkäkuva Sirpa Pääkkönen "Tuo laukku on aivan liian suuri. Vie se narikkaan", lipuntarkastaja tokaisee tiukasti Turun kaupunginteatterin ovella. Pistän hiukan vastaan, koska eihän laukussa ole muuta kuin lompakko, känny, kamera ja nenäliinapaketti. "No kameraa et sinne kuljeta, esitystä ei saa tallentaa. Meillä on tänään erityisvieras", tarkastaja jatkaa entistäkin tiukemmin. "Tiedetään", sanon ja käännyn viemään laukkua narikkaan. Turun kaupunginteatterissa on erityinen ilta. Viimeinen laiva -musikaalin säveltänyt Sting vierailee esityksessä. Katsomo on viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun kuuluu kuulutus: sulkekaa kännykät, esityksen taltioiminen on kielletty. Sitten tulevat viimeiset katsojat, Sting seuruineen kävelee kohti permantopaikkoja. Yleisö nousee seisaalleen, ulvoo ja taputtaa, ja todennäköisesti melkein kaikki kaivavat kännykkänsä esiin. Räpsä räps. tähti hymyilee, nostaa käte...

Näyttelysalissa keinahtelevat laivat vaikuttavat hypnoottisesti. Silmä jää tuijottamaan aaltomaista liikettä, kun vesi ja tuuli nostattavat kymmeniä valkoisia purjeita rytmisesti. Joskus rytmiin tulee särö, kun purjelaiva keikahtaa väärään suuntaan. Hups. Paitsi että vettä ja tuulta ei ole. On vain teknisesti luotu mekaaninen liike, joka luo katsojalle illuusion merestä, tuulesta, purjeista ja aurinkoisesta kesäpäivästä. Laivat liikkuvat kuin marionetit narujen varassa. Yhdysvaltalainen nykytaiteilija Jacob Hashimoto on luonut Wäinö Aaltosen museoon Turkuun hauskan, leikkisän ja vangitsevan näyttelyn Giants and Uncertain Atmospheres . Purjeiden lisäksi toinen pääelementti installaatioissa on leijat. Jättikokoisessa tilateoksessa Gas Giant leijoja on peräti kolmekymmentätuhatta. Katsoja saa kävellä leijateoksen alla ja tuntea niiden kevyen, väreilevän liikkeen. Hashimoto rakentaa värikkäät leijat käsin bambusta ja riisipaperista. Idea on peräisin aasialaisesta rakennu...

Girl on red Sofa, 1882 My mother, 1902. Something to be proud of: We Finns have our art history, painters and artist especially from the Golden Age and the beginning of the 20 th century.   And there is one female artist who created a special career. I never heard anybody saying she/he wouldn’t like her. She is Helene Schjerbeck (1862-1946). Now at Turku Art Museum there is a very good exhibition of her art and her career that lasted 70 years. We can see how her style changed from realistic and historical paintings   to modernism. She was a forerunner at the way to more defined expression . She painted sensitive portraits from people near her and created also deeply compelling self-portraits. In her portraits a young and strong woman changes to an old and fragile woman. She was very gifted and started the Drawing school in Helsinki already at the age of eleven. She travelled to Paris to continue her studies at the age of 18. Young Schjerbeck was...

Yrttejä Turun apteekkimuseossa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Turku tuo mieleen Tallinnan, ainakin sen vuoksi, että historia tulee vastaan kummankin kaupungin  ydinkeskustassa. Turussa siitä muistuttavat tuomiokirkko, Vanhan suurtorin alue, Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja aivan keskustassa Aurajoen rannalla sijaitseva viehättävä pieni Apteekkimuseo, jonka yhteydessä on säätyläiskoti 1700-luvun alusta. Apteekin kalustus ja esineet  ovat 1800-luvulta. Siispä tutkimaan, miten vaivoja hoidettiin 1800-luvulla. Yrttihuoneessa roikkuu katosta kuivattuja yrttikimppuja. Siellä on laventelia, korianteria, ukontulikukkaa, sitruunamelissaa, piparminttua  ja suopursua.  Ne tepsivät muun muassa ilmavaivoihin, kouristuksiin, vatsakipuihin ja yskään, Niillä parannettiin myös haavoja. Hieman järeämpää lääkettä oli arsenikki, jota säilytettiin myrkkykaapissa. Sillä taltutettiin hammassärky. Tislauslaboratoriossa hienonnettiin lääkekasveja ja valmistettiin rohdoi...

Killer Cabinet -nukkekoti, Englanti, 1835–1838. Kuvat: Victoria and Albert Museum, London Aboa Vetus & Ars Nova –museossa Turussa on esillä hieno kokoelma brittiläisiä historiallisia nukkekoteja Victoria & Albert –museon kokoelmista Lontoosta. Kaksitoista nukkekotia esittelee, miten Englannissa on asuttu 1700-luvulta lähtien lähelle nykypäivää. Nukkekodit eivät ole vain lastenhuoneiden komistuksia ja leikkikaluja. Ne luovat katsauksen tyylihistoriaan ja eri yhteiskuntaluokkien asumisen historiaan. Yhteiskuntaluokka heijastuu asumiseen vahvasti. Rikkaat maanomistajat elävät leveästi komeissa kartanoissa, palvelusväellä on omat pienet huoneensa. Nukkekodit valmistettiin 1900-luvun alkuun saakka käsityönä. Puu- ja hopeasepiltä tilattiin sisustamisessa tarvittavia esineitä. Yhdessä talossa voi olla jopa kolmesataa miniatyyrikokoista esinettä. Huonekalujen lisäksi nukkekotia sisutetaan astioilla, tekstiileillä, lampuilla, maalauksilla, soittimilla, ...