Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2018.

Lämpöisenkarheaa tunnelmaa Paloheinässä - Susanna Haavisto, Marino & Sunrise ja Mercedes Krapovickas tähdittivät kaupunkifestivaalia

Kuva
Esa Helasvuo ja Susanna Haavisto. Paloheinään on kehittynyt virkeä kaupunkitapahtuma, joka syksyisin tarjoaa hyviä konsertteja ja yhdistää ammattilaisia ja talkooväkeä. Festivaali käynnistyi kuusi vuotta sitten pianisti ja tuottaja Sergei Sokolovin aloitteesta. Se on levittäytynyt moneen paikkaan Paloheinässä. Nyt ohjelmaa oli tarjolla Hyvän Paimenen kirkossa, hoitokoti Päiväkummussa, kirjastossa, Art Jazz -klubilla ja Pilates Power Housessa. Perhepäivää vietettiin Paloheinän ala-asteella. Sen järjestämiseen osallistui myös koululaisia, vanhempia ja opettajia. Paloheinä soi -musiikkitapahtuman taustalla on vapaaehtoisten joukko. Vuosien aikana on saatu hyvää kokemusta käytännön järjestelyistä. Vapaaehtoiset markkinoivat tapahtumaa, myyvät tilaisuuksissa lippuja, huolehtivat siitä, että esitystilat ovat kunnossa ja järjestävät väliaikatarjoilut. Myös monet paikalliset yritykset ja Helsingin kaupunki tukevat tapahtumaa. Tänä vuonna pääesiintyjä Hyvän Paimenen kirkossa o

Kuorosta saa energiaa ja sisältöä elämään, sanoo Lauttasaaren Laulajien Nana Arponen – kuoron 70-vuotisjuhlakonsertti kajahtaa lokakuussa

Kuva
Laulaminen lisää onnellisuutta, sanoo Nana Arponen. Lauttasaaren Laulajat täyttää tänä vuonna komeat seitsemänkymmentä vuotta. Juhlakonsertti järjestetään Temppeliaukion kirkossa 6. lokakuuta klo 18.  Kuoroa johtaa Victoria Meerson . Konsertissa säestäjinä toimivat Artemi Gvazava (viulu), Eduard Galper (piano), Camilo Pajuelo (kitara) sekä ryhmä Helsinginkadun Filharmonikkoja. Yksi kuoron kantavista altoista on Nana Arponen , joka on myös kuoron hallituksessa. Näin Nana kertoo kuoroharrastuksestaan. Milloin liityit LaLaan, miksi valitsit LaLan, lauloitko sitä ennen jossain muussa kuorossa? ”Liityin LaLaan samana syksynä kuin nykyinen kuoronjohtajamme Victoria, eli 2006. Sitä ennen en ollut laulanut muuta kuin lukion kuorossa noin 30 vuotta aiemmin” Millaiseksi stemmaksi koet kakkosalton? ”Kakkosaltto on lempistemmani ja minulle se kaikkein sopivin. Se on oleellinen osa kuoron soundia joka antaa orkesterin alttoviulun tapaan pohjaa ja syvyyttä melodialle. Ko

Kuorosta saa energiaa ja sisältöä elämään, sanoo Lauttasaaren Laulajajien Nana Arponen – kuoron 70-vuotisjuhlakonsertti kajahtaa lokakuussa

Kuva
Lauttasaaren Laulajat täyttää tänä vuonna komeat seitsemänkymmentä vuotta. Juhlakonsertti järjestetään Temppeliaukion kirkossa 6. lokakuuta klo 18.  Kuoroa johtaa Victoria Meerson . Konsertissa säestäjinä toimivat Artemi Gvazava (viulu), Eduard Galper (piano), Camilo Pajuelo (kitara) sekä ryhmä Helsinginkadun Filharmonikkoja. Yksi kuoron kantavista altoista on Nana Arponen , joka on myös kuoron hallituksessa. Näin Nana kertoo kuoroharrastuksestaan. Milloin liityit LaLaan, miksi valitsit LaLan, lauloitko sitä ennen jossain muussa kuorossa? ”Liityin LaLaan samana syksynä kuin nykyinen kuoronjohtajamme Victoria, eli 2006. Sitä ennen en ollut laulanut muuta kuin lukion kuorossa noin 30 vuotta aiemmin” Millaiseksi stemmaksi koet kakkosalton? ”Kakkosaltto on lempistemmani ja minulle se kaikkein sopivin. Se on oleellinen osa kuoron soundia joka antaa orkesterin alttoviulun tapaan pohjaa ja syvyyttä melodialle. Kontra-alton sointi liikkuu miesten ja nai

Nuotit avaavat ikkunan uuteen maailmaan - nuottikurssilla opit lukemaan nuotteja ja treenaat rytmitajuasi

Kuva
  Sergei Sokolov opettaa nuotinlukua ja rytmiikkaa. Nuotinlukutaito avaa uuden maailman ja uuden kielen. "Se on kuin ikkuna, jonka avulla pääsee sisälle lauluihin ja soitinmusiikkiin", pianisti ja musiikinopettaja Sergei Sokolov sanoo. Hän opettaa nuotinlukua nuotti- ja rytmiikkakurssilla ArtSopissa Metsälässä 10. ja 17. lokakuuta. Musiikki on vanhempi kuin musiikin teoria. Ihmiset lauloivat jo hyvin varhain ihmiskunnan kehityksen alkuvaiheessa. Esimerkiksi äidit lohduttivat ja viestittivät turvaa lapsille laulamalla. Kehityksen myötä syntyi tarve välittää tietoa musiikista. Näin syntyivät  nuotit ja musiikinteoria. "Musiikin ja nuottien välinen suhde on samantapainen kuin puheen ja kirjan tai kirjoitetun tekstin välinen suhde", Sokolov sanoo. Hänen mukaansa ilman nuotinlukutaitoakin pärjää: voi laulaa tai soittaa korvakuulolta, mutta nuotinlukutaito tuo lisää mahdollisuuksia ja auttaa kehittämään laulamisessa ja instrumentin soitossa. Nuottikirjoit