Taidetta, tarinoita, journalismia

Kuvat: Sirpa Pääkkönen Hau, hau ja miau . Suomalaisissa perheissä asuu yhä enemmän koiria. Toiseksi suosituin lemmikkieläin on kissa. Tilastokeskus julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan 35 prosentilla suomalaisista on joku lemmikkieläin. Luku on noussut neljässä vuodessa, sillä vuonna 2012 lemmikkieläin oli 30 prosentissa talouksista. Ainakin yksi koira on nyt 22 prosentilla talouksista ja ainakin yksi kissa 15 prosentilla talouksista. Neljällä prosentilla kotitalouksista on sekä koira että kissa. Muiden lemmikeiden osuus on pieni. Kotitalouksilla oli alkuvuonna 2016 kaikkiaan noin 800 000 koiraa, kun vuonna 2012 koiria oli noin 630 000. Entistä useammassa kotitaloudessa on kaksi koiraa toistensa seurana. Kotitalouksien kissojen määrä ei ole lisääntynyt neljässä vuodessa, vaan on liki ennallaan, noin 600 000 kissaa. Koira on siis kirinyt etumatkaa kissoihin nähden suosikkieläimen paikassa. Keskustelun voi silti virittää ikuisuuskysymyks...

Sämpy in his home forest. Photos: Sämpy's secretary I tell you , the most famous cat in Finland is Sämpy, or at least I believe so. He is a well known public figure in Facebook. I became a fan of Sämpy relatively late, only when already a lot more than ten thousand admirers had raised thumbs to Sämpy on his Facebook page. Finally , I realized myself to show my admiration with my thumb to  Sämpy on Facebook. So  I am able to follow the Sämpy’s  agile leap, furry tail and forest tours. I decided to approach Sämpy and asked him an interview. I wanted to understand a little bit more about the cat, which has charmed me, and more than 15 000 other successors. In Finland that is a big number of admirers, because Finland is small country in the Northern part of Europa, 5,4 million inhabitants we have. I send questions to Sämpy and he has written the answers with his small paws. I haven’t changed anything of his replies, only translated. He doesn't speak English, ...

Lemmikeillä on vahva psykologinen vaikutus. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Lapsena minulla oli aina kissa, joskus kaksikin. Maalla ne saivat juosta puutarhassa, metsästää hiiriä ja teroittaa kynsiään puunrunkoon. Kerran yritin työntää tennaria jalkaani ja ihmettelin, miksi  jalka ei yhtäkkiä mahtunut kenkään. Arvoitus selvisi, kun löysin kengän kärjestä hiiren. Se oli lahja kissalta. Pedro. Yksi pieni vitivalkoinen kissanpentu oli sokea. Sillä oli kirkkaansiniset silmät ja se kulki ympyrää. Se piiloutui peittojen alle tai ullakolle. Yhtenä päivänä se katosi kokonaan. Valkoinen kissa ei ollut ainut maalla kadonnut kissa. Kissoja juoksi tielle ja autot ampaisivat niiden päälle. Suru kadonneesta kissasta oli valtava. Pisimpään eli Mirkku. Se oli arvokas rouvakissa, joka muisti synnyttää uuden pentueen joka kevät. Mirkun poikueesta säilytettiin Retu Mirkulle kaveriksi. Yllätys oli suuri, kun vuoden kuluttua äitienpäivän Retu kömpi samaan koppaan Mirkun kanssa, jossa Mirkulla ol...