Taidetta, tarinoita, journalismia

Laulaminen lisää onnellisuutta, sanoo Nana Arponen. Lauttasaaren Laulajat täyttää tänä vuonna komeat seitsemänkymmentä vuotta. Juhlakonsertti järjestetään Temppeliaukion kirkossa 6. lokakuuta klo 18.  Kuoroa johtaa Victoria Meerson . Konsertissa säestäjinä toimivat Artemi Gvazava (viulu), Eduard Galper (piano), Camilo Pajuelo (kitara) sekä ryhmä Helsinginkadun Filharmonikkoja. Yksi kuoron kantavista altoista on Nana Arponen , joka on myös kuoron hallituksessa. Näin Nana kertoo kuoroharrastuksestaan. Milloin liityit LaLaan, miksi valitsit LaLan, lauloitko sitä ennen jossain muussa kuorossa? ”Liityin LaLaan samana syksynä kuin nykyinen kuoronjohtajamme Victoria, eli 2006. Sitä ennen en ollut laulanut muuta kuin lukion kuorossa noin 30 vuotta aiemmin” Millaiseksi stemmaksi koet kakkosalton? ”Kakkosaltto on lempistemmani ja minulle se kaikkein sopivin. Se on oleellinen osa kuoron soundia joka antaa orkesterin alttoviulun tapaan pohjaa ja syvyyttä melodialle...

Saara Goldhorn. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Lauttasaaren Laulajat on kuoro, jossa laulajat viihtyvät. Kuoron johtaja Victoria Meerson opettaa laulamaan vaativia kuoroteoksia, muttta ohjelmistossa on myös helppoja tuttuja lauluja. Tärkein hetki on aina konsertti, kun laulajat kohtaavat yleisön. Jukka Salo Lauttasaaren Lauljajilla on loppuvuodesta neljä konserttia Lauttasaaren kirkossa, Uspenskin katedraalissa ja Helsingin työväenopistossa. Neljä kuorolaista kertoo, miksi he laulavat tässä kuorossa ja mikä on heidän lempijoululaulunsa. Basso Jukka Salo: "Liityin Lauttasaaren Laulajiin vuonna 1991. Kuorotoiminta on tullut minulle osittain jo kodin perintönä, sillä äiti oli pitkään mukana kirkkokuorossa. Kuorossa tapaan muita samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa on mukava jakaa sekä harjoitukset että esiintymiset. Ja se samaan tahtiin hengittäminen, kun sitä näin pysähtyy hetkeksi ajattelemaan, on jotenkin sykähdyttävää." "Lisäksi me takarivin basso-...

Lauttasaaren Laulajat esiintyi syksyllä 2014 Pyhän Marian kirkossa Pietarissa. Kuva: Kirsti Palonen Requiem , kajahtaa väliin intensiivisellä voimalla, väliin pehmeänä kuin kuiskaus Lauttasaaren Laulajien harjoituksissa, kun walesilaisen Karl Jenkinsin latinankieliseen messuun säveltämää teosta hiotaan pääsiäiseksi esityskuntoon. Melodia on liikkuva ja polveileva, ja niin ovat latinankieliset sanatkin, joita laulajat sovittelevat suuhunsa. Mutta mitä sana requiem tarkoittaa? Sen voi suomentaa sanalla lepo.   Requiem tunnetaan myös sielunmessuna, jossa muistetaan kuolleita. Latinankielisen messun virallinen muoto kanonisoitiin Trenton kirkolliskokouksessa 1500-luvun puolivälissä. Teksti on innoittanut hyvin monia säveltäjiä. Siihen ovat tarttuneet muiden muassa Mozart , Verdi , Brahms , Dvorák ja Stravinsky . Näiden säveltäjien rinnalla Jenkinsin vuonna 2005 valmistunut sävellys on hyvin nuori teos. Laulajille se on haasteellinen. ”Jenkinsin Requiem on harmonioiltaa...