Mestarikirjailija Ian McEwan kuvaa monisäikeisesti lapsen oikeutta, keski-ikäisyyttä, syyllisyyttä ja haavoittuvaisuutta
Ian McEwan. Kuva: Otava. Tiivis ja timanttinen, tekee mieli sanoa Ian McEwanin romaanista Lapsen oikeus . Pariinsataan sivuun on sisällytetty koukuttava tarina, jonka ympärille punoutuu monta teemaa: oikeus, petos, syyllisyys, haavoittuvuus, uskonnollinen kiihko, rakkauden lakastuminen, ylemmän keskiluokan elämä ja keski-ikäisyys. Keskiössä on kuuttakymmentä lähestyvä perheoikeuden tuomari Fiona, joka on luonut loistavan uran oikeudessa tekemällä lukemattomia ratkaisuja perheiden riitatilanteissa. Fionan yliopistomies hurahtaa itseään puolta nuorempaan opiskelijatyttöseen, josta seuraa kriisi avioliitossa. Fiona heittää miehen ulos yhteisestä kodista. Lapsia heillä ei ole. Romaanissa aviokriisi ei ole lainkaan painavin asia, mutta sillä on merkityksensä. Se paljastaa, miten Fiona toimii tilanteessa, jossa häntä loukataan. Ja vielä enemmän: työkseen aviokriisejä ratkova tuomari kohtaa oman haavoittuvuutensa. Oikeusistunnoista romaani antaa realistisen tuntui...