Taidetta, tarinoita, journalismia

Sumire , Miu ja kertojana toimiva nuori tokiolainen opettaja K.   Haruki Murakamin romaanin Sputnik – rakastettuni päähenkilöt ovat kaksi naista ja yksi mies, joiden tunteet kiertävät toisiaan kohtaamatonta rataa.  Sputnik rakastettuni sai ilmestyessään suomeksi 2000-luvun alussa nostetta ja kiittäviä arvosteluja. Jos se vielä on lukematta (kuten minulla oli) ja kaipaa hyvää kesälukemista,   kannattaa kipaista ostamaan kirjasta painettu pieni ja kevyt pokkari tai lainata romaani kirjastosta. Murakami pitää tarinan tiiviinä. Teksti ei rönsyile eikä Murakami kehittele sivupolkuja kuten hän tekee monissa laajemmissa romaaneissaan. Siinä on imua ja jännitystä, sillä päähenkilö Sumire katoaa. Miu ja opettaja K yrittävät selvittää, mitä tapahtui. Katoaminen ei ole kuitenkaan romaanin ydin. Itse näen ytimen siinä, että Murakami kuvaa ihmisen persoonallisuuden jakaantumista ja syvälle juurtunutta traumaa. On olemassa tässä maailmassa elävä, iältään neljääky...

Vanha ambulanssi Petroskoissa kesällä 2015. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Kansilehdellä on Kauko Röyhkän nimikirjoitus, huomaan, kun olen lukenut sota-ajasta kertovan romaanin Kaksi aurinkoa . Vuonna 1996 ilmestyneestä ja monesti Röyhkän läpimurtoteokseksi luonnehditusta romaanista on otettu uusintapainos. Hyvä niin. Lukukokemus on samanaikaisesti raju ja vetävä. Romaani kertoo nuhjuisista muusikoista, jotka lähtevät jatkosodan loppuvaiheessa Äänislinnaan soittamaan ja laulamaan sotilaille. Viihdystysjoukoilla oli sodan aikana tärkeä moraalinen tehtävä pitää yllä mielialaa ja taistelutahtoa. Kodin kynttilät, Äänisen aallot, Lännen lokari ja Elämää juoksuhaudoissa soivat konserteissa ja lieventävät sotilaiden koti-ikävää. Petroskoissa on jäljellä sodankin aikana siellä olleita karjalaistaloja. Röyhkän romaanissa Äänislinnaan saavutaan vasta, kun kolmasosa kirjasta on jo luettu. Röyhkä pohjustaa elämässään nyrjähtäneiden sankariensa persoonia. Tärkeimmät henkilöha...