Rosa Liksomin Everstinna käy syvällä tuskassa, joka syntyy sodan ja toisen ihmisen aiheuttamista julmuuksista - murre pehmentää lukukokemuksen
Rosa Liksom vie lukijan Lapin maisemiin. Yli puoli vuotta meni jonottaessa, mutta lopulta se oli kädessä: Rosa Liksomin Everstinna . Kun ahmaisin romaanin parissa illassa, olin vain tyytyväinen, että kirjastossa jonotetaan hyvää kirjallisuutta. Suomi on edelleen kirjallisuuden lukijoiden maa, vaikka pikaviestit ja internet ovat tulleet jakamaan ihmisten ajankäyttöä. Rosa Liksom kirjoittaa taattua laatua ja nyt hurmaava meänkieli tuo Everstinnaan hienon lisämausteen. Aiheidensa puolesta romaani on julma ja raadollinen, mutta murre pehmentää lukukokemusta niin, ettei lukeminen muutu raskaaksi tai piinalliseksi. Rosa Liksom. Kuva: Pekka Mustonen/Like Satavuotiaan Suomen sodissa ja historiassa riittää ammenettavaa kirjallisuudelle ja taiteelle. Myös ihmisen psyykeen syväluotaaminen on ikuisuusaihe. Rosa Liksom kuvaa koukuttavasti Suomen historian raskaita sotavuosia. Sen rinnalle nousee kylmäävä kuvaus kirjan toisen päähenkilön, everstin, jakaantuneesta persoonal...