Rauha, kauneus ja arkkitehtuuri lumoavat Kizhin saarella Venäjän Karjalassa - valokuvanäyttely Karjalatalolla Helsingissä
Saaren pääkirkot. Kuvat: Sirpa Pääkkönen |
On geeni olemassa tai ei, tunnistan siihen
liittyvästä kuvauksesta itseni. Kun edellinen matka on ohi, alan pian
suunnitella seuraavaa kohdetta, jossa on hienoja maisemia, museoita, kulttuurikohteita
tai historiallisia nähtävyyksiä.
En muista, että koskaan olisin katunut yhtään matkaa. Sen
muistan, että jotkut matkat ovat olleet merkityksellisempiä kuin toiset. Paikka
on sykähdyttänyt ja jättänyt mielen pohjalle pysyvän muiston.
Sellainen on Kizhin museosaari Venäjän Karjalassa keskellä
kaunista Äänisjärveä. Reilun tunnin kantosiipialusmatkan jälkeen Petroskoista
eteen avautuu historiallisten puukirkkojen ja karjalaistalojen kaunis saari.
Vaikutuksen tekee rauha. Saarella käy paljon matkailijoita,
mutta sen olemukseen kuuluu hiljaisuus.
Järjestyssäännöt
kieltävät ruokien ja juomien viemisen alueelle. Siellä ei saa polttaa tupakkaa,
eikä metelöidä.
Vaikutuksen tekee myös koko. Saari on hajanaisesti rakennettu
kylä, jossa pellot, kummut ja metsät jatkuvat talojen takana.
Vaikutuksen tekevät rakennukset. Niitä on siirretty alueelle
muualta Venäjän Karjalasta ja monella talolla on ikää monta sataa vuotta. Saaren
sydän ja maamerkki, Kristuksen kirkastumisen kirkko (Preobrazenie) rakennettiin
1700-luvun alussa. Komeaan puukirkkoon ei ole lyöty yhtään rautanaulaa.
Vieraillessani saarella elokuussa 2015 osa kirkosta oli rakennustelineiden alla.
Remontti alkoi jo vuonna 1980. Yhä se oli kesken.
Vaikutuksen tekivät myös työnäytökset. Kansanasuihin
pukeutuneet naiset solmivat pelloilla lyhteitä ja lapset kirmaavat jaloissa.
Taloissa naiset louskuttavat kangaspuita, kutovat sukkia ja punovat
helminauhoja. Miehet veistävät veneitä ja puuleluja tai nikkaroivat tuohesta
rasioita ja reppuja.
Neljä kertaa tunnissa Mikaelin tsasounasta kajahtaa
lyhyt kellokonsertti, joka leviää hetkeksi ympäri saarta. Hevosvankkurit
kolisevat kylän raiteilla kuin ennen muinoin.
Ulkoilmamuseossa on lähes 90 rakennusta ja 40
000 esinettä, jotka kertovat karjalaisten, venäläisten ja vepsäläisten
elämästä. Ikoneita on yli viisisataa kirkoissa, tsasounissa ja kodeissa.
Kommentit
Lähetä kommentti