Taidetta, tarinoita, journalismia

Hannes Wessels laulaa Toivo kärjen tangoja Kirjasto 10:ssä. Voi miten virkistävä ja sydämeen osuva ilta. Vallilan Tango soittaa Toivo Kärjen säveltämiä tangoja ja valsseja. Kaiho ja tunteellisuus värisevät lavalta yleisöön. Yhtyeen hollantilaissyntyinen solisti Hans Wessels tapailee suomalaisia sanoja urheasti, vaikka hänen oma äidinkielensä on kaukana suomesta. Kärjen tunnetut hitit Liljan kukka, Siks oon mä suruinen ja Sinun silmiesi tähden saavat rinnalleen aikaisemmin levyttämätöntä Kärjen tuotantoa kuten humoristisen Hamstrauskuumeen . Biisien lomassa suomalaisen iskelmämusiikin asiantuntija Maarit Niiniluoto kertoo Toivo Kärjen tiestä suomalaisen kevyen musiikin kärkeen. Lauluja alkoi syntyä etenkin sota-aikana. Kun asemasodan aikana Karjalan kannaksella muut sotapojat tekivät puhdetöitä ja veistelivät puusta veistoksia, Kärki veisteli mielessään melodioita. Hänestä tuli suomalaisen surun tulkki, kollektiivinen ääni kovina aikoina. Kerttu   Mustosen ...

Taidetta tehdään usein vapaaehtoisvoimin. Kumpulan kuoro harjoitteli eilen keskiviikkona Kumpulan historiasta kertovaa Kumpula-kantaattia, joka esitetään 7. marraskuuta Karjalatalossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen Taiteella on tunnetusti ihmisen henkistä hyvinvointia lisäävä vaikutus. Musiikki voi rauhoittaa tai virkistää. Teatteri ja kirjallisuus antavat elämyksiä. Omaehtoinen tekeminen tuottaa hyvää mieltä ja antaa energiaa. Tämän vuoksi on surullista lukea Tilastokeskuksen uusia tilastoja, joiden mukaan kulttuurin rooli kansantaloudessa on edelleen laskeva. Lamassa rämpiminen tekee hallaa ihmisten henkiselle moottorille, kulttuurille. Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisema Kulttuurisateliitti kertoo, että kulttuurin rooli taloudessa on jatkunut laskevana laman syvimmästä alhosta lähtien. Suuntaus näkyy tuotannossa, työllisyydessä ja kulutuksessa. Kasvua on lähinnä pelialalla, mutta sen merkitys koko kulttuurin taloudessa ei ole vielä kovin suurta. Kulttuurin arvonl...

Hannes Heikuran kuvia on esillä Virka-galleriassa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen Työskennellessäni Helsingin Sanomissa toimittajana samaan aikaan kun Hannes Heikura (1958-2015) oli siellä valokuvaajana, oli jotenkin juhlallista, jos Heikura lähti keikalle kuvaajaksi. Heikuralta totuttiin odottamaan aina hyviä kuvia, ja niin ne olivatkin. Hänellä oli tarkka näkemys siitä, millaisen kuvan hän halusi. Haastatteluissa hän oli aina taustalla ja kunnioitti tilannetta. Hän teki työtään hiljaa ja huomaamattomasti. Heikura voitti lukuisia arvostettuja valokuvapalkintoja ja monet hänen valokuvansa jäivät lähtemättömästi mieleen kuten sotilas unikkopellossa Afganistanissa, hiihtäjä Mika Myllylä treenaamassa suolla ja pienet enkelit joulukadun avajaisissa Helsingissä. Lehtikuvaajavuosiensa jälkeen Heikura alkoi tutkia ihmisen yksinäisyyttä Helsingin yössä. Kuvista syntyi näyttelyitä ja kirjoja. Näyttelytrilogian päätösosan End of the Road komeat mustan ja punaisen sävyiset kuvat ov...

Kizhin saari, Venäjän Karjala. Kuvat: Sirpa Pääkkönen. ”Voitaisiinko tehdä näyttely. Kirjoittaisin runoja sinun valokuviisi”, Tuuli-Irmeli ehdotti keväällä 2015- ”Mikä siinä, ideahan on loistava”, vastasin. Tutustuimme muutama vuosi sitten, kun kirjoitimme laululyriikkaa musiikkipedagogi, kuoronjohtaja ja laulaja Satu Luomajoen ensimmäiselle levylle Laulu sinulle . Olen julkaissut aktiivisesti kuvia Facebookissa lähes sen perustamista lähtien vuodesta 2007. Tuuli-Irmeli Salminen katseli kuvia ja sanoi, että niissä on tarinoita, jotka alkavat elää hänen mielessään. ”Yritän arvata mitä, mitä kuvissa on tapahtunut ennen kuvanottoa ja mitä tapahtuu sen jälkeen”, hän sanoo. Sitä me kumpikaan emme voi tietää ainakaan kovin tarkasti, eikä katsojakaan, mutta jokainen kuva on avoin erilaisille tulkinnoille. Olen kulkenut kamera kaulassani lukuisilla matkoilla Virossa ja Venäjällä, ennen kaikkea Pietarissa. Kamera seuraa myös kotimaan matkoilla. Monet kuvista ...

Ateneumin taidemuseossa Helsingissä avautui eilen perjantaina ranskalaisen Henri Cartier-Bressonin (1908–2004) näyttely. Laajassa näyttelyssä on esillä kolmesataa kuva seitsemältä vuosikymmeneltä. Kuvat esittelevät ympäri maailmaa matkustaneen kuvajournalismin suurmiehen.  Cartier-Bressonin valtavan merkityksen maailman tapahtumien tallentajana näkee myös lauantaina Ateneumissa. Ruuhka on aikamoinen. Melko pienikokoisia vedoksia saa kurkkia ihmisten olkapäiden takaa useissa saleissa ja pitkillä käytävillä. Jonot eivät sentään yllä kadulle saakka kuten usein on silloin kun joku suuri näyttely on loppumassa. Cartier-Bressonin näyttely on avoinna tammikuun loppuun saakka, joten varmasti näyttelyssä on väljempiäkin päiviä. Cartier-Bresson: Sevilla, Espanja, 1933 (ylh.) ja Hyeres, Ranska  1932   Cartier-Bresson aloitti valokuvaamisen 1930-luvulla ja jatkoi sitä vuosisadan vaihteeseen saakka. Hän matkusti ympäri   maailmaa ja oli silminnäkijänä monis...