Tilastokeskus: Kulttuurin rooli kansantaloudessa laskee
 | |
| Taidetta tehdään usein vapaaehtoisvoimin. Kumpulan kuoro harjoitteli eilen keskiviikkona Kumpulan historiasta kertovaa Kumpula-kantaattia, joka esitetään 7. marraskuuta Karjalatalossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen |
Taiteella on tunnetusti ihmisen henkistä hyvinvointia
lisäävä vaikutus. Musiikki voi rauhoittaa tai virkistää. Teatteri ja
kirjallisuus antavat elämyksiä. Omaehtoinen tekeminen tuottaa hyvää mieltä ja antaa
energiaa.
Tämän vuoksi on surullista lukea Tilastokeskuksen uusia
tilastoja, joiden mukaan kulttuurin rooli kansantaloudessa on edelleen laskeva.
Lamassa rämpiminen tekee hallaa ihmisten henkiselle moottorille, kulttuurille.
Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisema
Kulttuurisateliitti kertoo, että kulttuurin rooli taloudessa on jatkunut
laskevana laman syvimmästä alhosta lähtien. Suuntaus näkyy tuotannossa,
työllisyydessä ja kulutuksessa. Kasvua on lähinnä pelialalla, mutta sen
merkitys koko kulttuurin taloudessa ei ole vielä kovin suurta.
Kulttuurin
arvonlisäys- ja samalla bkt-osuuden lasku on ollut suhteellisesti suurempaa
kuin kulttuurin kulutus- ja työllisyysosuuksien lasku. Laskusuuntauksesta
huolimatta kulttuurilla on edelleen merkittävä rooli kansantaloudessa:
kulutuksessa noin viisi prosenttia, työllisyydessä noin neljä prosenttia ja
BKT:sta noin kolme prosenttia.
Vuonna 2013
muutamissa ryhmissä oli kuitenkin kasvua, erityisesti elävän kulttuurin aloilla
ja tapahtumien järjestämisessä. Huolestuttava suuntaus on se, että
kulttuurialojen työllisten määrä on kokonaisuudessaan laskenut laman alusta
2008 lähtien.
Kulttuurialojen
palkat ovat usein pienet eikä kulttuurialojen yritysten joukossa ole kovin
paljon suuria voittoja tuottavia yrityksiä. Osa-aikaisuus on yleistä
kulttuurialoilla.
Kulttuuritoimintaa
on Suomessa perinteisesti pidetty pienimuotoisena, suhdanteita tasapainottavana
tekijänä. Laman tullessa sen rooli yleensä hieman nousee. Voittoa
tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus kulttuurissa on merkittävä ja
erilaisen vapaaehtoistyön rooli on siinä suuri.Kulttuuria
tehdään huonoinakin aikoina ilman rikastumispaineita.
Kansantalouden
nousun veturiksi kulttuurista ei Tilastokeskuksen mukaan ole joitakin
yksittäisiä aloja lukuun ottamatta ole tulevaisuudessakaan, mutta välillisesti
virikkeiden antajana se voi sitä olla.
