New Yorkin katujen yksinäinen kuvaaja - Kulturhusetissa Tukholmassa on vielä hetken esillä Vivian Maierin upeita valokuvia
Rantaelämää Vivian Maierin kuvaamana. Kuvat Kulturhusetin näyttelystä. |
Vivian Maier tunnetaan nykyään
loistavana katuvalokuvaajana, joka tallensi katujen elämää New Yorkissa ja
Chicagossa 1950-luvulta 1970-luvulle.
Elinaikanaan hän ei ole ollut
tunnettu. Hän ansaitsi elantonsa neljäkymmentä vuotta lastenhoitajana. Lapsista
tuli hänelle suojaverho, kun hän liikkui kameransa kanssa katuvilinässä. Maier kuvasi jatkuvasti. Valokuvien
lisäksi hän filmasi arjen tapahtumia kaitafilmille.
Kuuluisaksi Vivian Maier
tuli, kun yhdysvaltalainen historioitsija ja keräilijä John Maloof osti
chicagolaisesta huutokaupasta laatikon, joka oli täynnä Maierin säästämiä negatiiveja.
Maloof alkoi jäljittää Maierin tarinaa ja löysi lisää negatiivejä. Niitä on arviolta 120 000.
Eläessään Maier ei näyttänyt kuvia kenellekään.
Maierin kuoleman jälkeen hänen tuotannostaan
on tehty useita näyttelyitä ja valokuvakirjoja ja pari televisiodokumenttia.
Lapsia. |
Kulturihusetissa esillä oleva
näyttely on hyvin kiinnostava, mutta melko suppea. Näyttelyssä näkyvät Maierin
monet teemat: lapset, pariskunnat, omakuvat, tiukasti rajatut yksityiskohdat ja
laajemmat miljööt. Katu oli hänelle teatteri, jossa hän kohtasi loputtoman
tapahtumien virran.
Omakuvissa Maier on toisinaan
keskellä kuvaa kameransa kanssa, toisinaan kuvan keskipisteenä on hänen
varjonsa. Hän käyttää kekseliäitä sommitelmia kuvatessaan itseään. Tuntemattomista hän houkuttelee esille ylättänyneen ja joskus vihaisenkin reaktion lähestyessään varoittamatta kuvauskohdettaan.
Näyttelyssä voi katsoa molemmat
Maierista tehdyt dokumentit ja ne täydentävät hyvin valokuva-antia.
Dokumenteissa on haastateltu muun
muassa Maierin hoitamia lapsia, jotka kertovat lastenhoitajansa
ristiriitaisesta persoonallisuudesta. Jännittävä lastenhoitaja järjesti
yllätyksiä, mutta hän oli myös pelottava ja ilkeä. Monet haastateltavat muistavat, että Maierissa oli pimeä puoli.
Kommentit
Lähetä kommentti