Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa jättikurpitsa ja sorvarinpensas

Verenpisaroita Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa on vielä syvän vihreää, vaikka syksy kolkuttelee ovelle.
Puutarhakin sulkee ovensa syyskuun lopussa. Mutta vielä pääsee ihailemaan jättikurpitsaa ja hentoja tilleja hyötykasviosastolla, oranssinpunaisia pihlajanmarjoja, muutamaa myöhään kukkivaa ruusua ja Koillis-Aasiasta peräisin olevaa sorvarinpensasta.

Sorvarinpensaan kukka on lempikasvini, koska se tuo mieleen kiinalaiset ja japanilaiset puupiirrokset, joissa kevyellä viivalla ja väreillä loihditaan maisema katsojan silmien eteen.
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha Vallilan laaksossa on ihana idylli. Se on monta vuotta ollut lempipaikkani. Kuuset ja lehtipuut ovat venyneet muutamassa vuosikymmenessä aikuisten puiden mittaan. Oksat kaartuvat toisiaan vasten ja luovat hauskoja katettuja polkuja. Alueelle on syntynyt myös  tiheitä pusikoita.
Keskellä puutarhaa on pieni lampi ja soliseva puro. Puut heijastuvat lampeen, joka tyynellä säällä muuttuu puutarhan peiliksi,
Tilliä.
Kasvitieteellinen puutarha syntyi Kumpulan kartanon historiallisille maille. Kuuden hehtaarin alue jakautuu kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan.
Hyötykasvimaalla kasvaa viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita.
Maantieteellisen kokoelman kasvit ovat kotoisin maapallon pohjoisosista. Kasveja on Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Japanista ja Kaukoidästä. Kasveja on tuotu maista, joissa ilmasto on samantyyppinen kuin Suomessa, joten kasvit pärjäävät täällä.
Rohdoskasvimaa on rakennettu Turun akatemian aikaisen yrttitarhan mukaan, joka toimi jo 1600-luvulla. Siellä on Immuunivastetta ja yleiskuntoa kohentavia kasveja, yskää lievittäviä, iho-ongelmiin tepsiviä, kipua lievittäviä, sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytettyjä sekä vatsan toimintaa edistäviä kasveja.Myrkyllisistä kasveista varoitetaan pääkallon kuvilla.
Koristekasvien kokoelmassa on 1800-luvun tyypillisen kartanomiljöön kasvistosta. Puutarhassa  kasvavat  pihasyreeni ja aitaorapihlaja. Mukana on erityisesti Venäjän vallan aikana Suomen puistoihin levinneitä lajeja kuten kartanopoppeli ja siperianomenapuu.
Ryytimaa.
Ravintokasveissa ruoaksi kelpaava osa kasvista voi olla lehti, lehtiruoti, siemen, hedelmä, varsi, maavarsi, juuri, sipuli, kukinto tai kukka.
Ravintokasvit on ryhmitelty sen mukaan, missä päin maailmaa ne on otettu viljelyyn. Etelä-Amerikan intiaanit  ottivat käyttöön maissin tuhansia vuosia sitten. Lähi-idästä on tullut viljoja.  Monien sipuleiden alkuperä on Aasiassa.  
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna syyskuun loppuun saakka ti-su klo 11-18.  Jyrängöntie 2.
Lampi.
Tomaatteja.

Polku.

Sorvarinpensas

Kukkapenkki.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kattohaikara viihtyy Virossa – risumaja puhelintolpan päässä kelpaa asunnoksi kesästä toiseen

Грузинский хор создал уникальную атмосферу многоголосным пением в Успенском кафедральном соборе

Jo ajatus kissasta lievittää mielipahaa, kertoo tutkimus