 |
| Verenpisaroita Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuvat: Sirpa Pääkkönen |
Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa on vielä syvän vihreää, vaikka syksy kolkuttelee ovelle.
Puutarhakin sulkee ovensa syyskuun lopussa. Mutta vielä pääsee ihailemaan jättikurpitsaa ja hentoja tilleja hyötykasviosastolla, oranssinpunaisia pihlajanmarjoja, muutamaa myöhään kukkivaa ruusua ja Koillis-Aasiasta peräisin olevaa sorvarinpensasta.
Sorvarinpensaan kukka on lempikasvini, koska se tuo mieleen kiinalaiset ja japanilaiset puupiirrokset, joissa kevyellä viivalla ja väreillä loihditaan maisema katsojan silmien eteen.
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha Vallilan laaksossa on ihana
idylli. Se on monta vuotta ollut lempipaikkani. Kuuset ja lehtipuut ovat venyneet muutamassa vuosikymmenessä aikuisten puiden mittaan. Oksat kaartuvat toisiaan vasten ja luovat hauskoja katettuja polkuja. Alueelle on syntynyt myös tiheitä pusikoita.
Keskellä puutarhaa on pieni lampi ja soliseva puro. Puut heijastuvat lampeen, joka tyynellä säällä muuttuu puutarhan peiliksi,
 |
| Tilliä. |
Kasvitieteellinen puutarha syntyi Kumpulan
kartanon historiallisille maille. Kuuden hehtaarin alue jakautuu
kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan.
Hyötykasvimaalla
kasvaa viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja,
marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja
ruusulajikkeita.
Maantieteellisen kokoelman kasvit ovat kotoisin maapallon
pohjoisosista. Kasveja on Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Japanista ja
Kaukoidästä. Kasveja on tuotu maista, joissa ilmasto on samantyyppinen kuin
Suomessa, joten kasvit pärjäävät täällä.
Rohdoskasvimaa on rakennettu Turun akatemian aikaisen
yrttitarhan mukaan, joka toimi jo 1600-luvulla. Siellä on Immuunivastetta ja
yleiskuntoa kohentavia kasveja, yskää lievittäviä, iho-ongelmiin tepsiviä,
kipua lievittäviä, sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytettyjä sekä vatsan
toimintaa edistäviä kasveja.Myrkyllisistä kasveista varoitetaan pääkallon kuvilla.
Koristekasvien kokoelmassa on 1800-luvun
tyypillisen kartanomiljöön kasvistosta. Puutarhassa kasvavat pihasyreeni ja aitaorapihlaja. Mukana on erityisesti
Venäjän vallan aikana Suomen puistoihin levinneitä lajeja kuten kartanopoppeli ja
siperianomenapuu.
 |
| Ryytimaa. |
Ravintokasveissa ruoaksi kelpaava osa kasvista voi
olla lehti, lehtiruoti, siemen, hedelmä, varsi, maavarsi, juuri, sipuli,
kukinto tai kukka.
Ravintokasvit on ryhmitelty sen mukaan, missä päin
maailmaa ne on otettu viljelyyn. Etelä-Amerikan intiaanit ottivat käyttöön maissin tuhansia vuosia
sitten. Lähi-idästä on tullut viljoja. Monien
sipuleiden alkuperä on Aasiassa.
Kumpulan
kasvitieteellinen puutarha on avoinna syyskuun loppuun saakka ti-su klo
11-18. Jyrängöntie 2.
 |
| Lampi. |
 |
| Tomaatteja. |
 |
| Polku. |
 |
| Sorvarinpensas |
 |
| Kukkapenkki. |
Kommentit
Lähetä kommentti