Taidetta, tarinoita, journalismia

Lauttasaaren Laulajat harjoittelivat ennen konsertin alkua Tallinnan ruotsalaisessa kirkossa. Kuva Malle Kolnes Maa on nii kaunis, kirgas, körge taevas . Melkein kuin suomea, mutta ei ihan. Tunne latautuu sekä yleisöön että laulajiin, kun kaksi kuoroa, tallinnalainen Raudam ja helsinkiläinen Lauttasaaren Laulajat kajauttavat tutun joululaulun keskiajalta peräisin olevassa Rootsi Mihklin kirkossa Tallinnassa. Yli kuudestakymmenestä laulajasta lähtee voimakas ja kirkas ääni, joka nousee kohti kirkon holveja ja leviää kirkkosaliin. Kynttilät ja kattokruunut loistavat lauantai-illan hämärässä. Vanha kirkko on hieman viileä, mutta tunnelma sitäkin lämpimämpi. Kirkko on lähes täynnä kuulijoita. Se on upeaa, koska laulumaa Viro tarjoaa valtavan paljon konsertteja joulun alla. Raudam-kuoron ohjelmassa on klassista kuoromusiikkia, Schubertia , Kodalya , Bruckneria . Lauttasaaren Laulajat panostaa jouluajan tunnelmaan. Kello löi jo viisi kaikuu Merzi Rajalan komeana sovitukse...

Finlandia-palkitut: Tapio Tamminen (Tieto-Finlandia) , Nadja Sumanen(Finlandia Junior9  ja Laura Lindstedt (Finlandia-palkinto). Tiedonvälitys on nykyään kilpajuoksua. Kun Hector ilmestyy Kansallisteatterin lavalle paljastamaan, kenet hän on valinnut Finlandia-palkinnon voittajaksi, tieto putkahtaa samantien julki sähköisessä mediassa. Tänä vuonna onnellinen voittaja on Laura Lindstedt . Hän saa käteensä kukkakimpun ja 30 000 euron arvoisen kirjekuoren. Kännykkäkuvat välittävät ensimmäiset otokset hymyilevän voittajan kasvoista. Tiedotusvälineistä voittajan nimi leviää sosiaaliseen mediaan, joka lennättää uutista eteenpäin salaman nopeudella. Kirjakauppiaat kaivavat voittajaromaanin tarjoushyllyille. Ennen joulua ehditään todennäköisesti ottaa uusintapainoksia, jos voittajaromaania kääritään hyvin pukinkontteihin. "Voittajan valinta oli helppo. Lindstedtin Oneironissa on oma ääni. Siinä epätodellinen maailma muuttuu todelliseksi. Jouduin Googlesta tarkastamaan, ova...

Krista Kosonen tekee hienon nimiroolin Kätilössä. Kuva Solar Films.  Sota on toistuva aihe kirjallisuudessa ja elokuvissa. Katja Kettu kuvaa vaikuttavassa romaanissaan Kätilö Lapin sotaa ja jatkosodan loppuvaiheita Petsamossa. Antti J. Jokinen sovitti romaanin elokuvaksi. Sota on elokuvassa raakaa, välillä realistisen tuntuista ja ahdistavaa, välillä taiteellisesti nähtyä hidastettujen kuvien marssia.   Pommit räjähtelevät ja sirpaleet lentävät ilmaan. Jokisen ohjaama Kätilö on mielestäni parempi kuin hänen edellinen lähihistorian kauhuja kuvaava elokuvansa Puhdistus , joka perustui Sofi Oksasen romaaniin ja vei Viron historiaan Neuvostovallan puristuksessa. Puhdistuksessa väkivalta pursui yli äyräittein ja siinä kahmaistiin liikaa asioita yhteen elokuvaan. Kätilössä on taustalla Katja Ketun oman suvun kokemuksia, mikä antaa tarinalle riipaisevuutta. Romaani ja elokuva kaivavat esiin historian hämärästä Lapin sodan aikaiset vankileirit ja saksalaisso...

Pavlovin koira nuuhkii ruokakuppia Hygieniamuseossa. Kuvat Sirpa Pääkkönen Kili, kili soi kello ja sylki alkaa valua Pavlovin koiran suusta. Venäläinen fysiologi Ivan Pavlov (1849-1936) kehitti koirakokeillaan teorian ehdollistamisesta eli siitä, miten valittu ärsyke saa aikaan opitun reaktion, joka ei kuulu oppijan tavanomaiseen toimintatapaan. Pavlov soitti kelloa juuri ennen kuin ruoka-annos työnnettiin koiran suuhun. Aluksi koira ei erittänyt sylkeä ennen kuin se sai lihaa. Mutta vähitellen koira oppi yhdistämään kellon äänen ja herkkupalan. Kilinä sai aikaan syljen erityksen silloinkin, kun ruokaa ei tullut. Pavlovilla oli useita koiria. Yksi niistä majailee   Pietarissa Taiteiden aukion kupeessa sijaitsevassa Hygieniamuseossa muistuttamassa Pavlovin kehittämästä teoriasta. Täytetty koira on niin elävän näköinen, että se voisi millä tahansa hetkellä pinkaista juoksuun, heiluttaa häntäänsä tai vähintäänkin alkaa erittää sylkeä ruuan tuoksun huumaamana....

Pikabloggaus Pietarista. Täällä alkaa huomenna suomalaisen elokuvan viikko Mielensäpahoittajalla. Antti Litja yrmyilee  ohjelmalehtisen kannesa sen näköisenä, että maailmassa ei todellakaan voi olla yhtään hyvää asiaa. Elokuvaviikko järjestetään Pietarissa jo 26. kerran. Paikalliset elokuva-asiantuntijat valitsevat näytettävär elokuvat. Dome Karukosken ohjaaman Mielensäpahoittajan lisäksi elokuvaviikolla nähdään elokuvat Kovasikajuttu, Luokkakokous, Kätilö, Lovemilla, Elämältä kaiken sain, Vares - Sheriffi, Armi elää, Me Rosvolar sekä Risto Räppääjä ja liukas Lennart. Elokuvat esitetään Pietarin vanhimmassa tunnelmallisessa Aurora-teatterissa Nevski prospektilla sekä juuri remontoidussa Len-filmin teatterissa. Pietarin yliopistossa suomea opettava Jaroslava Novikova sanoo, että suomalaisen elokuvan viikot ovat hyvin suosittuja . "Kun laitan suomenkielen laitoksen ilmoitustaululle tietoa elokuvaviikosta, muidenkin aineiden opiskelijat tulevat katsomaan ilmoituksia ja lähtev...

Osa teoksesta kiitollisuusesine, Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen. Kuva: Sirpa Pääkkönen Helsingissä on tällä hetkellä monta hienoa näyttelyä. Ateneum on täynnä ranskalaisen valokuvaajan Henri Cartier-Bressonin upeita valokuvia ympäri maailmaa, joissa hän ikuisti historiaan vaikuttaneita tapahtumia. Helsingin remontoitu taidemuseo HAM esittelee kiinalaisen Ai   Weiwein monumentaalisia, kantaa ottavia teoksia.   Jani Leinonen haastaa katsojat kyseenalaistamaan   taiteen ja politiikan. Hän hyödyntää taiteessaan sekä median toimintatapoja, julkisuutta että sosiaalista mediaa.    Näiden lisäksi kannattaa pistäytyä Taidehalliin, jossa on vielä muutaman päivän esillä Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen näyttely 101 kaikkien puolesta . Ars Fennica –palkitut taiteilijat ovat vierailleet yksityiskodeissa ympäri Suomea ja haastatelleet ihmisiä kiistanalaisista teemoista.   Mukana on 51 naista ja 49 miestä, joi...

Merja Salo kuvasi valkohuivisen tytön Libanonissa vuonna 1980.   Maailman pakolaistilanne on pahempi kuin koskaan. Sota ja konfliktit pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään suojaa muualta. Syyrian sotaa on paennut yli neljä miljoonaa ihmistä. Syyrian pieni naapurimaa Libanon on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan ottanut vastaan miljoona syyrialaispakolaista, vaikka maassa on ennestään satoja tuhansia pakolaisia. Helsingin työväenopistossa on esillä valokuvanäyttely, joka kertoo Libanonin ja Syyrian pakolaisleireistä eri vuosikymmenillä. Mukana on valokuvia muun muassa professori Merja Salolta ja filosofian tohtori Leena Sarasteelta . Näyttely oli viime syksynä esillä Pasilan kirjastossa. Merja Salo kuvasi Libanonia vuonna 1980. Silloin filmille tallentui kuva valkoiseen huiviin pukeutuneesta naisesta keskellä väkijoukkoa. Valkoinen liina erottuu häikäisevänä pilkkuna harmaan massan keskeltä. ”Kuva on otettu juttukeikalla Beirutissa palest...