Tilastokeskus: Tietokone kuuluu suomalaisten viikonloppuun
 | |
| Viikonloppuisin tavataan ystäviä vähemmän kuin 1980-luvulla. Vappuna tanssittiin Vallilassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen |
Tietokoneen
ruudun katselu vie yhä enemmän vapaa-aikaa, ja televisiokin lohkaisee ison osan
suomalaisten ajankäytöstä, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemasta uudesta
artikkelikokoelmasta Ajassa kiinni ja irrallaan – Yhteisölliset rytmit
2000-luvun Suomessa.
Tietokoneen
parissa vietetään sunnuntaisin aikaa keskimäärin 41 minuuttia, arkisin ja
lauantaisin noin puoli tuntia.
Television katselu on lisääntynyt viime
vuosikymmeninä sunnuntaisin parillakymmenellä minuutilla. Lukeminen on vähentynyt
saman verran.Työssäkäyvät
suomalaiset viettävät viikonloppuisin aiempaa vähemmän aikaa yhdessä muiden
kanssa.
Sunnuntaisin
on puolta vähemmän aikaa tavata tuttavia kuin 1980-luvulla. Myös perheen kanssa
seurustellaan viikonloppuisin aiempaa vähemmän. Entistä harvempi suomalainen
osallistuu viikonloppuisin vapaaehtois- ja järjestötoimintaan.
Lauantai on
viikon ”huoltopäivä” ja sunnuntai viikon lepopäivä.
Sunnuntaina
nukutaan lähes kaksi tuntia enemmän kuin arkipäivinä ja tunti enemmän kuin
lauantaina. Viikonloppuna liikutaan ja ulkoillaan parikymmentä minuuttia
enemmän kuin arkisin.
Eri maiden
välillä on selviä eroja ajankäytön rytmeissä, selviää Tilastokeskuksen
artikkelikokoelmasta.
Kansainvälisen ajankäyttötutkimuksen aineiston
avulla on tarkasteltu arjen ja viikonlopun vuorokausirytmejä Espanjassa,
Italiassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa. Espanjalaisista
noin puolet on hereillä sekä arkena että viikonloppuna vielä puolen yön aikaan.
Suomalaisista ja ruotsalaisista valtaosa nukkuu puolen yön aikaan sekä arkisin
että viikonloppuisin.
Noin joka
kymmenes espanjalainen nukkuu päiväunet iltapäivällä klo 16. Myös italialaiset
ja ranskalaiset nukkuvat päiväunia, mutta Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian ajankäyttöaineistot
eivät paljasta erityisiä päiväuniaikoja.
Artikkelikokoelman
kirjoittajat ovat Aalto-yliopiston, Edinburghin, Helsingin, Jyväskylän,
Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen, Metallityöväen Liiton ja Tilastokeskuksen
tutkijoita ja asiantuntijoita.
