Finlandia-hymni kajahti komeasti Senaatintorilla, jossa juhlittiin 150-vuotiasta Sibeliusta
Tuhannen hengen kuoro laulaa Finlandia-hymnia. Kuvat: Sirpa Pääkkönen |
Kirkas auringonpaiste ja tyyni sää. Voiko enempää toivoa
säveltäjämestari Jean Sibeliuksen
150-vuotissyntymäpäivälle, kun myrskyt ovat riepotelleet Suomea mennen tullen
ja vesi pyyhkinyt jalkakäytäviä.
Mutta tänään 8. joulukuuta 2015 paistaa Kauppatorilla
aurinko. Yli tuhat laulajaa seisoo ylioppilaslakit päässä ja ilmapallot käsissä
valkoisena hohtavan Helsingin tuomiokirkon portailla Sibelius-Akatemian
tilaisuudessa, jossa lauletaan Finlandia-hymni
säveltäjämestarin merkkipäivän kunniaksi.
Itse tilaisuus on ohi kymmenessä minuutissa. Ensin muutama puhe, jossa
korostetaan Sibeliuksen merkitystä kansallistunteen luojana. Sitten ensimmäiset
tahdit: Oi Suomi, katso, Sinun päiväs
koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois, ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse
taivahan kansi sois.
Mukana oli myös lapsia. |
Sopraanot kaikuvat kirkkaana ja voimakkaana. Altot ja miehet
antavat tukevan pohjan sopraanoiden heleydelle. Yleisö laulaa mukana. Edessäni
laulaa mies, jonka ylioppilaslakki on melkein ruskea ja ääni möreä, mutta tunne
nousee syvältä rinnasta.
Musiikki yhdistää ja luo yhteisen herkän kokemuksen. Meillä
on jotain, josta voimme olla ylpeitä. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin
säveltäjämme.
Sibelius ei alun perin säveltänyt vuonna 1900 valmistuneen Finlandian lopussa olevaa Finlandia-hymniä kuorolauluksi. Finlandia-hymniin
tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia. Sibelius taipui sovittamaan teoksen
kuorolle. Nykyisin laulua lauletaan V.
A. Koskennimen sanoin.
Sibeliusta tutkinut toimittaja Vesa Sirén teki tämän päivän Helsingin Sanomiin kuvitteellisen
haastattelun Sibeliuksesta, jossa kysymykset ovat nykypäivää, mutta vastaukset
lainattu suoraan Sibeliukselta.
Sirén kysyy, millä mielellä Sibelius on syntymäpäivänään ja
näin Sibelius vastaa:
”Talviasaikana, jolloin päivä on lyhyt, minulla on aina
depressiokausi. Olen myös todennut, että ideani tulevat depression aikana,
mutta nousun aikana voin tehdä paremmin töitä.”
Sirén kysyy myös, mitä Suomen nykyinen kriisi merkitsisi
Sibeliukselle.
”Ei yhtään mitään. Mikäli minä Suomen kansan historiaa
tunnen, on sillä viimeisen kuudensadan vuoden aikana ollut joka
kahdeskymmenesviides vuosi sota – miten tämä olisi enää mitään vaikuttanut.”
Vesa Sirénin koko kuvitteellinen
Sibelius-haastattelu 8.12. 2015 Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla.
Kommentit
Lähetä kommentti