Saksalaistaiteilija Anselm Kiefer täyttää Göstan paviljongin Mäntässä mykistävällä taiteellaan



 
Anselm Kiefer: Antiikin naiset. Kuvat: Sirpa Pääkkönen



Puolitoista vuotta sitten Mäntässä avattu Serlachius-museoiden Göstan paviljonki on yksi kauneimmista uusista suomalaisista museoista. Myös näyttelytarjonnaltaan se nousee tällä hetkellä maamme ykkösriviin, kun esillä on saksalaisen Anselm Kieferin näyttely.

Noin kolmekymmentä suurikokoista maalausta ja veistosta levittäytyy kolmeen saliin luoden vahvan, lähes mykistävän kokonaiselämyksen katsojalle. Näyttely on koottu saksalaisen taiteenkeräilijän Hans Grothen yksityiskokoelmasta. Pankkiirina, arkkitehtina ja rakennusyrittäjänä työskennellyt  Grothe omistaa yhden suurimmista yksityisistä Kiefer-kokoelmista.
Aikaisemmin Suomessa on nähty vain muutamia Kieferin teoksia. 

Vuonna 1945 Donaueshingenissä syntynyt Kiefer kuuluu Saksan ja koko Euroopan nimekkäimpiin nykytaiteilijoihin. Hän varttui sodasta toipuvassa maassa, ja lapsuuden kokemuksissa on yksi avain hänen teostensa tulkinnoilla. Kotikaupunki raunioitui pahoin sodanaikaisissa pommituksissa. Kiefer eli lapsuutensa ensimmäiset vuodet keskellä näitä raunioita.
Kieferin  väriskaala on  harmaan, musta ja ruskean sävyinen.  Maalausten väripinnat ovat paksut. Hän sekoittaa maalauksiin tuhkaa, lyijyä, kasveja, kipsiä, lasia, sementtiä, piikkilankaa, oksia, hiuksia ja ruostuneita esineitä.
Mustia hiutaleita.

Teokset vievät ajatukset raunioille.  Monessa maalauksessa on viittaus juutalaisten tuhoon holokaustissa.
Esimerkiksi teoksessa Mustia hiutaleita lyijystä tehty kirja lepää lohduttoman talvimaiseman päällä. Maalaukseen liitetyt runosäkeet kertovat holokaustista . Reliefimäisesti törröttävät puun oksat symbolisoivat hautoja tai vanhoja kirjoitusmerkkejä.

Historian lisäksi Kieferiä kiinnostaa filosofia, mytologia, antiikin kertomukset, kaunokirjallisuus ja uskonnot. Näyttelyssä teoksilla on kuvainnolliset nimet ja hyvät selitykset siitä, mihin taiteilija on pyrkinyt.
Kevyempää Kieferiä edustavat teoksen Antiikin naiset kolme valkoisiin pukuihin puettua naisveistosta, jotka tuntuvat leijuvan tilassa raskaiden maalausten keskellä.  Kipsiin valetut mekot edustavat antiikin kreikkalaisesta ja roomalaisesta historiasta tunnettuja naishahmoja kuten runoilija Sapfoa ja Sokrateen vaimoa Ksanthippea.
Lehmusten alla on nurmen nukkaa taittelemalla kukkaa, siellä se nytkin nähtäisiin.

Mustan ja harmaan värisävyistä poikkeaa teos, jolla on pitkä nimi:  Lehmusten alla on nurmen nukkaa taittelemalla kukkaa, siellä se nytkin nähtäisiin. Runollinen nimi viittaa keskiaikaiseen lauluun Lehmusten alla ja Berliinissä sijaitsevaan Unter den Linden –katuun. Teoksessa heleän vihreästä pinnasta nousee punertavia ja vaaleita kukkia.

Näyttelyn vaikuttavuus syntyy teosten koosta ja hyvin suunnitellusta ripustuksesta. Suurimmat teokset ovat kooltaan useita neliömetriä. Joissakin on massaa tuhansien kilojen edestä. Mihinkään pieneen paikkaan tällaista näyttelyä ei voi tehdä.

Kieferistä on sanottu, että hän vaatii paljon katsojalta, mutta hän vaatii paljon myös itseltään. Näyttelyssä pyörii tunnin kestävä video, jossa Kiefer kertoo työstään. Hän vuokraa hylättyjä tehdashalleja voidakseen tehdä jättikokoisia teoksia.
Vuonna 1988 Anselm Kiefer osti vanhan tiilitehtaan Odenwaldista ja teki siitä ateljeensa. Hän muutti Ranskaan 1990-luvulla ja rakensi Barjaciin vanhaan silkkikutomoon ateljeen. Vuodesta 2007 Kiefer on työskennellyt Pariisin lähellä Croissy-Beaubourgissa sijaitsevassa ateljeessaan. Vanha halli on kooltaan 36 000 neliömetriä.

Työskennellessään Kiefer antaa toisinaan sattuman vaikuttaa lopputulokseen.  Kiefer ripottelee tuoreen maalipinnan päälle tuhkaa ja nostaa teoksen pystyyn. Alas ropiseva tuhka synnyttää omia uomiaan teokseen.
Uransa alussa Kiefer nousi lehtien otsikoihin, kun hän käsitteli teoksissaan natsi-Saksan historiaa. Hän pukeutui isänsä käyttämään Wehrmachtin sotilasunivormuun ja poseerasi historiallisten nähtävyyksien edessä. Häntä syytettiin natsien ihailusta, vaikka viesti oli toisenlainen: saksalaisten oli kohdattava kipupisteensä ja tutkittava suhteensa kolmannen valtakunnan syntyyn.
 Mäntässä esillä oleva näyttely asetetaan pysyvään näyttelyyn Mannheimin taidehalliin Saksaan vuonna 2017.

Anselm Kieferin näyttely on esillä Serlachius-museoiden Göstan paviljongissa Mäntässä 24. huhtikuuta saakka.

Böömi on meren rannalla.


Kommentit

  1. Böömi on meren rannalla oli suosikkini tässä ylivoimaisessa, ylimaallisessa näyttelyssä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kattohaikara viihtyy Virossa – risumaja puhelintolpan päässä kelpaa asunnoksi kesästä toiseen

Грузинский хор создал уникальную атмосферу многоголосным пением в Успенском кафедральном соборе

Jo ajatus kissasta lievittää mielipahaa, kertoo tutkimus